Valitse sivu

Eli kaikki se, mitä olet aina halunnut tietää äijä- ja jäbäjoogasta, mutta et koskaan ole uskaltanut kysyä

Teksti ja kuva Veikko Tarvainen

Viime syksynä äijä- ja jäbäjoogan aloitti koko joukko uusia tulokkaita. URHO julkaisee heidän ja yhden konkarisankariäijäjoogin haastattelut.

Harri Jaskarin mielestä äijäjooga on kutsuva nimi, kun se madaltaa kynnystä tulla joogaan. Aiemmin Harri luuli, että joogaan voi tulla vain, jos on ylen notkea. Valokuvilla media luo tuollaista, osittain väärää kuvaa joogasta.

59-vuotias Harri aloitti jäbäjoogan viime syksynä Miessakkien jäbäjoogaryhmässä Minervaskolanissa Apollonkadulla. Aiemmin hän ei ollut käynyt joogassa.

Jäbäjoogan erottaa äijäjoogasta se, että jäbäjooga on jonkin verran voimakkaampaa kuin äijäjooga. Jäbäjoogassakin pyritään siihen, että liikkeestä tai asennosta tullaan pois, kun hymy hyytyy kasvoilla.

Lihakset, mieli ja hengitys

Mikä sai Harrin tulemaan jäbäjoogaan?

– Pikkuhiljaa olen vuosien varrella havainnut tasaisen varmasti tasaisen hidasta jäykistymistä. Jokin aika sitten huomasin myös tasapainon heikentymistä luonnossa liikkuessa. Kun aiemmin urheilin paljon, silloin venyttelyt jäivät turhan vähiin.

Harrilla on monipuolinen liikuntatausta: lentopalloa, yleisurheilua, tennistä, sulkapalloa, golfia jne. 1990-luvulla Harri pelasi myös alasarjoissa jalkapalloa Duck Park Rangersin väreissä Tampereella. Myöhemmin hän pelasi myös Eduskunnan jalkapallojoukkueessa.

– On hyvä, että äijäjooga on sopeutettu miesten jäykempiä kehoja varten. Keneltäkään ei vaadita liikaa. Toiset huilaa enemmän. Toiset hivenen hikoilevatkin, kun he venyttävät vähän pidempään kireitä lihaksiaan.

– Koska jooga on organisoitua, ohjattua kerran viikossa, tulee tehtyä enemmän ja tehokkaammin kuin kotona.

Harri kertoo saaneensa joogasta lisää notkeutta. 

– Joogassa olen huomannut mielen myös rauhoittuvan. Jo sekin tyynnyttää mieltä, kun ei puoleentoista tuntiin katso puhelimen näyttöä.

– Jännä havainto joogassa on ollut se, että kun pysähtyy ja rauhoittuu hengittelemään vapaasti, niin mieleen saattaa pulpahtaa uusia luovia ajatuksia, jopa ongelmien ratkaisuja. On hyvä oppia välillä pysähtymään joogan ulkopuolellakin. 

Niinpä nykyään Harri tekee joogaliikkeitä kotona kymmenisen minuuttia ennen nukkumaanmenoa.

Yhdentoista vuoden nopea harkinta

56-vuotias Jukka Relander on käynyt säännöllisesti kerran viikossa pelaamassa säbää eli sählyä.

Mikä sai miehen kokeilemaan jäbäjoogaa tänä syksynä? 

– Jo heti 11 vuoden jälkeen havahduin, että voisin itsekin kokeilla jäbäjoogaa, vastaa Jukka hymyillen.

– Puoliso vähän kannusti, kun valittelin jäykkyyttäni. Lähtemispäätös sinetöityi, kun törmäsin jäbäjoogan mainokseen, jossa kerrottiin, että jos et oikein yletä omiin polviisi, jäbäjooga on juuri sinulle!

– Perusmyönteinen ennakkoasenne perustui myös siihen, että uskon hitaaseen tekemiseen ilman repiviä liikkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteenä.

Jukka kertoo saaneensa jäbäjoogasta fyysisesti suunnilleen sen, mitä odotti.

– Henkisesti rauhoittava ja henkisesti sekä fyysisesti hapekas olo on tullut bonuksena.

Jukan mielestä jäbä- ja äijäjooga-ryhmät madaltavat kynnystä tulla joogaan, ”kun naiset on näissä niin hyviä :-)”

”Siihen tulee himo”

74-vuotias Jussi Karilainen tuli äijäjoogaan noin kymmenen vuotta sitten. Jussin kaveri Jukka, joka oli aiemmin käynyt äijäjoogassa, markkinoi Jussille ja kolmelle muulle kaverille äijäjoogaa. Näille neljälle kaverukselle äijäjooga on ollut siitä lähtien myös yhteisöllistä toimintaa. Joogan jälkeen he ovat hoitaneet nesteytyksen kuntoon keskustelujen lomassa ravitsemusliikkeessä.

– Kaveriporukka veti minut mukaan joogaan. Yksi motiivi äijäjoogaan oli siinä, että sen avulla pääsee paremmin sohvalta ylös.

Eräs isoisä totesi, että häntä motivoi jatkamaan äijäjoogaa se, että joogan ansiosta hän pystyi taas istumaan ja leikkimään lattialla lastenlasten kanssa.

Kun joogaharjoitusten päivät muuttuivat syksyllä, niin aikataulujen vuoksi Jussin kaveriporukka vaihtoi äijäjoogaryhmän jäbäjoogaan.

Osa jäbäjoogeista taasen vaihtoi äijäjoogaan. Tuollainen sukkulointi on mahdollista, kun kummassakin ryhmässä annetaan vaihtoehtoja ja kun kukin tekee omaan tahtiin harjoitustaan.

Jussi kertoo, että joogan jälkeinen pehmeä ja tasapainoinen olo jatkuu useamman päivän harjoituksen jälkeen.  Hän selittää, että hänen harrastuksensa golf ja jooga ”matsaavat”, siis sopivat erittäin hyvin yhteen, yhteisten ominaisuuksien vuoksi: tasapaino, jännitysten vähentäminen ja rentous. 

– Harmoninen harjoitus tuottaa harmonisen olon. Joogan loppurentoutus on piste iin päälle. Siihen tulee himo.

Eräs äijäjoogi vertasi loppurentoutusta hyvän illallisen jälkeiseksi jälkiruoaksi tai lasiksi hyvää viiniä.

– Huomasin heti alussa, että päälläseisonta ei kuulu äijäjoogakuvioihin. Minun ikäiselle äijäjooga on juuri sopivaa liikuntaa. Enempää ei tarvitse tehdä. Välillä polveni kiukuttelevat harjoituksessa. Se ei yleensä haittaa harjoitusta, kun aina voi hellittää harjoituksen aikana. Ohjaaja sanoo usein, että kannattaa kohdella itseään hyvin.

Rentoutuksen lisäksi moni äijä- ja jäbäjoogi on pitänyt hyvänä ja tarpeellisena sitä, että äijä- ja jäbäjoogassa on myös tasapainoharjoituksia. Kun ikää tulee, niin tasapaino heikkenee ikävästi, jos ei harjoittele.

Jäbäjooga ja paniikkioireet

Alaselän kivut saivat 30-vuotiaan Lauri Kuivalaisen kokeilemaan syksyllä jäbäjoogaa. Kokeilunhaluun vaikutti myös se, ettei hänellä silloin ollut säännöllistä liikuntaharrastusta. Kaveri kertoi Laurille jäbäjoogasta.

Nuorempana Lauri oli harrastanut aktiivisesti jääkiekkoa, aikidoa ja wushu kungfuta. Mutta liikuntaharrastukset loppuivat murrosiässä neljäntoista vuoden iässä.

– Ennen jäbäjoogaa kävin kuntosalilla vähän aikaa. Se auttoi jonkin verran selkäkipuihin. Mutta salilla kehon jäykkyys lisääntyi, kun en venytellyt.  

– Kävin selän takia myös fysioterapiassa. Jäbäjoogassa sitten vähän yllätyin, kun huomasin siinä olevan paljon samoja liikkeitä kuin fysioterapiassa. Jooga on auttanut selkäkipuihin. Jooga on poistanut kehon jännityksiä.

Laurin työ suurkeittiön kokkina on kiireistä, raskasta fyysistä työtä. Työ rasittaa niin kehoa kuin mieltä.

– Stressaannun helposti. Silloin hengitys tukkeutuu. Hengitän usein liian pinnallisesti. On hyvä, että jäbäjoogassa muistutetaan usein hengityksestä ja on opeteltu sen tarkkailua sekä syvempää hengittämistä. Se on auttanut minun paniikkikohtausten hallinnassa. Jooga katkaisee fyysisiä ja psyykkisiä jännityksiä.

Moni toteaa joogan alussa, että onpas tämä hengittäminen kumman vaikeaa. Eräs äijäjoogi totesi, että hengitystä tulisi opettaa lapsille jo koulussa. Lohdullista on, että hengityksen voi oppia uudestaan. Pieninä lapsina osasimme sen vaistomaisesti.

– Minulle sopii erittäin hyvin, että jäbäjoogaa on maanantaisin. Se on kiva tapa aloittaa viikko. Torstaina meillä on talossa sauna, mikä on viikon toinen mukava rentoutus.

– Ajattelin ensin, että jos menisin sekajoogaryhmään, mutta sitten tajusin, että voisi olla vähän hankalaa sekä minun, että naisten kannalta, jos kaikki muut osallistujat olisivat olleet naisia. Kun äijä- ja jäbäjooga ovat tarkoitetut vain miehille, se rohkaisee meitä miehiä tulemaan mukaan ryhmään.

Veljekset kuin ilvekset

Syksyllä Miessakkien jäbäjoogan aloittivat veljekset Matti ja Pekka. He tekivät yhdessä päätöksen jäbäjoogan kokeilemisesta. Päätöksen takana oli myös merkittäviä naisia.

Nuorempi veli Matti, 64 vuotta kertoo: 

Pekka on 66 v ja itse täytin eilen 64 vuotta.

– Isoveljen kanssa puuhastellessa tuli puheeksi molempien jäykkyys ja polviongelmat ja että ”tarttis tehrä jotain”. Otin asian esille naisystäväni kanssa joka somen syövereistä löysi meille jäbäjoogan.

Matti sanoo saaneensa jäbäjoogasta oivalluksen, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa oman kehon ja mielen huoltamista.

– Tärkeä havainto on ollut myös se, että pienilläkin asioilla on jo hyviä vaikutuksia, kunhan jaksaa hieman harjoitella ja olla kärsivällinen.

Mitä ajattelet siitä, että on miehille omia joogaryhmiä?

– Se on ehdottomasti hyvä asia! Se madaltaa kynnystä lähteä joogaamaan, kun tietää, että kursseilla on samanhenkistä ja samankuntoista porukkaa.

Vanhempi veli Pekka kertoo jäbäjoogan aloittamisesta näin:

– Murehdimme veljen kanssa puolisoidemme kuullen selän ja polvien ja lonkkien jäykkyyttä. Jonkinlaisen yhteisen tähän liittyvän liikunnallisen harrasteen löytäminenkin oli esillä keskusteluissa, mutta toimeenpano oli ryhtymiseen rupeamisen suunnittelun aloittamista vaille valmis.

– Veljen puoliso otti lopulta ohjat ja osoitti jäbäjoogan meille. Tästä ei kehdattu luistaa, eikä lopulta haluttukaan. Harkinta vei aikaa lopulta kalenterin tarkistamisen ja veljen yhteydenoton verran.

Eräs äijäjoogi ilmaisi asian näin:

– Kun huomasin korppuuntuvani, tulin äijäjoogaan.

Pekka kertoo saaneensa uudesta harrastuksesta säännöllisen rytmin minimiliikuntasuoritteelle päivittäisten koiralenkkien lisäksi.

– Sain myös uudelleen heränneen uskon siihen, että säännöllisellä ja ohjatulla monipuolisella liikunnalla voi edelleen ja vieläkin vaikuttaa oman kehon kuntoon.

Pekan mielestä miesryhmä vähentää vääränlaista vertaispainetta.

– Ryhmässä ei kuitenkaan kehtaa aivan heittäytyä pelleksi. Kävin ennen koronaa vaimon kanssa pilatesryhmässä ja sekaryhmä toi mukaan kaikesta huolimatta oman lisäpaineensa.

Summa summarum: kauan sitten eräs äijäjoogi kiteytti äijäjoogan ydintunnot näin ytimekkäästi:

– Loppurentoutuksen jälkeen on samanlainen rauhallinen olo kuin rakastelun jälkeen.

Kirjoitus on julkaistu Miessakit ry:n jäsenlehden URHOn numerossa 4 / 2023.