1. Lyömätön Linja -yksilötyöskentely
Ensimmäisessä tapaamisessa asiakkaalle kerrotaan Miessakit ry:n toiminnasta, työskentelyn käytännöistä ja kuvataan Lyömätön Linja -työmenetelmiä. Työntekijä kertoo oman työ- ja koulutustaustansa. Yksilötyöskentelyjakso sisältää keskimäärin viisi tapaamista.
Avuntarpeen arviointi
Alussa kartoitetaan asiakkaan ja muiden perheenjäsenten saama apu. Lähisuhdeväkivalta ongelman käsittely on tehokkainta, kun kaikki väkivallan osapuolet saavat apua. Asiakkaalle kerrotaan väkivaltaa kokeneille ja lapsille tarkoitetuista palveluista, jotta myös muu perhe voi selviytyä kokemastaan tai näkemästään väkivallasta.
Asiakasta pyydetään kuvaamaan käyttämäänsä väkivaltaa, nykyistä elämäntilannetta, keskeisiä lähitulevaisuuteen vaikuttavia asioita ja niihin liittyviä stressitekijöitä. Tällaisia väkivallalle altistavia taustatekijöitä ovat mm. päihteiden käyttö, perhesuhteet, asuinolot ja työelämä. Väkivallalle altistavia henkilökohtaisia tekijöitä selvitetään asiakkaan lähihistoriasta, aikaisemmista parisuhteista, lapsuudenperheestä ja muista kuin läheisistä suhteista. Lisäksi kartoitetaan väkivaltaisen käyttäytymisen jatkumista ylläpitäviä tekijöitä ja ajatusmalleja. Tavoitteena on muodostaa käsitys asiakkaan käyttämästä ja kokemasta väkivallasta ja asiakkaan elämänhistoriaan liittyvistä keskeisistä tapahtumista.
Asiakkaan kanssa sovitaan työskentelyn aloittamisesta tai ohjaamisesta muun avun piiriin, mikäli se asiakkaan tilanteen kannalta osoittautuu paremmaksi vaihtoehdoksi. Muita vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi akuutin päihdeongelman hoitaminen tai muun hoidon tarpeen arviointi ennen työskentelyn aloittamista. Lyömätön Linja -työ on keskittynyt vain lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan hoitamiseen.
Väkivallan käsitteleminen
Asiakasta pyydetään kertomaan viimeinen tai hyvin muistissa säilynyt väkivaltatilanne yksityiskohtaisesti paikan, edeltävien tapahtumien, läsnä olleiden ihmisten, vuorovaikutuksen, fyysisen sekä henkisen väkivallan ja niiden vaikutuksien osalta. Käsiteltäessä väkivaltaan johtanutta tapahtumaketjua asiakas voi löytää omat toistuvat käyttäytymismallinsa ja ne risteystilanteet, joissa hän toisin toimimalla olisi voinut välttää väkivallan. Työskentelyssä huomioidaan aina lapset, vaikka väkivalta ei olisi heihin suoraan kohdistunutkaan.
Väkivaltatilanteen läpikäyntiä jatketaan asiakkaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvien toiminnan, ajattelun ja tunteiden tutkimisella. Työskentelyssä pyritään selvittämään ja kyseenalaistamaan niitä mielikuvia ja tulkintoja, jotka ovat johtaneet väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen
Kriittisten tilanteiden tietoinen ennakoiminen ja uusien toimintatapojen harjoittelu vahvistaa väkivallatonta käyttäytymistä. Asiakasta autetaan uhkaavien tilanteiden ja niitä edeltävien tunteiden tunnistamisessa. Väkivaltaongelman ymmärtäminen ja kyky hallita paremmin itseä kehittyvät työskentelyn edetessä. Tunteiden ja toiminnan välisen yhteyden selkiytyminen ja omien psyykkisten rajojen tiedostaminen ja puolustaminen ilman väkivaltaa nähdään keskeisenä osana muutosta.
Väkivallattomuuden tukeminen
Seuranta on keskeinen osa väkivallattomuuden tukemista. Asiakkaalta pyydetään palautetta työskentelyjakson päättyessä. Seurantapalautekysely lähetetään asiakkaalle sähköpostissa kuuden kuukauden kuluttua viimeisestä tapaamisesta. Palautteissa kysytään työskentelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja asiakkaan havaitsemia muutoksia omassa elämäntilanteessa, hyvinvoinnissa ja kyvyssä hallita omaa käyttäytymistä. Asiakkaalle kerrotaan mahdollisuudesta ottaa uudelleen yhteyttä avuntarpeen arvioimista tai jatkotyöskentelyä varten.
Yksilötyöskentelyn päättyessä arvioidaan asiakkaan jatkotyöskentelyn tarvetta muiden auttajien palveluissa. Väkivallattomuuden tukemista Lyömätön Linja -työssä voidaan täydentää paritapaamisina tai ryhmässä.
Lataa tästä yksilötyöskentelyn info PDF-muodossa.
2. Lyömätön Linja -parityöskentely
Parityöskentelyä tarjotaan täydennykseksi miehen yksilötyöskentelylle. Ennen ensimmäistä paritapaamista ja koko parityöskentelyn ajan pohditaan, onko tapaamisten järjestäminen turvallista ja tukevatko paritapaamiset miestä lopettamaan fyysisen tai henkisen väkivallan käytön. Parityöskentelyn toteuttamisessa on kaksi vaihtoehtoa: yhden kerran paritapaaminen tai harkinnan jälkeen pidempi parityöskentelyjakso, joka kestää keskimäärin viisi tapaamista. Ennen paritapaamista järjestetään vähintään yksi miehen yksilötapaaminen.
Parityöskentelyn tarkoitus on tukea miestä lopettamaan väkivallan käyttö. Puolison kokemusten ja näkemysten kuuleminen omalta ja lasten osalta saattaa nostaa esiin jotakin miehen yksilötyöskentelyn kannalta olennaista. Parityöskentelyssä voidaan sopia käytäntöjä uhkaavia tilanteita varten. Samalla käsitellään parisuhteen turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. Puolison ja lasten avun piiriin hakeutumista tuetaan kertomalla muiden toimijoiden palveluista. Työskentelyssä huomioidaan aina lapset, vaikka väkivalta ei olisi heihin suoraan kohdistunutkaan.
Parityöskentelyn käytäntöjä
Parityöskentelyn edellytyksiä käydään läpi miehen yksilötapaamisissa ja ensimmäisessä paritapaamisessa
- Molemmat toivovat paritapaamista. Mikäli toinen puolisoista kokee olevansa pakotettu paritapaamiseen, ei paritapaamista järjestetä tai jatketa.
- Miehen omaa väkivaltaista käyttäytymistä on käsitelty riittävästi. Jos mies ei näe omaa osuuttaan konflikteissa eikä ota vastuusta omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään, ei paritapaamista järjestetä.
- Puolisot pystyvät kohtaamaan toisensa ilman liiallista riitelyä tai syyttelyä. Paritapaamisessa on tärkeää voida käsitellä väkivaltaa ja siihen liittyviä asioita turvallisesti. Mikäli pariskunnan välit ovat hyvin tulehtuneet on olemassa riski, että tapaaminen lisää väkivaltaa. Tällaisessa tilanteessa paritapaamiset keskeytetään, jatketaan miehen yksilötapaamisia ja puolisoa tuetaan hakemaan itselleen apua muiden toimijoiden palveluista. Paritapaamisen mahdollisuutta voidaan arvioida myöhemmin uudestaan.
- Puolisoilla on riittävän yhtenevä käsitys väkivallasta ja parisuhteen ongelmista. Mikäli puolisot ovat kykenemättömiä kuulemaan ja vastaanottamaan toisensa erilaista ja joskus omaan tunnekokemukseen verraten ristiriitaista näkemystä, ei paritapaamista järjestetä tai niitä ei jatketa.
- Puolisoilla on riittävän samanlaiset odotukset paritapaamisissa käsiteltävistä asioista ja tapaamisten tavoitteista. Jos esimerkiksi toinen puolisoista haluaa keskustella vain eroon liittyvistä käytännön seikoista, mutta toinen yhteiselämän jatkamisen mahdollisuuksista, ei paritapaamisen järjestäminen ole hyödyllistä.
Yhden kerran paritapaaminen
Yhden kerran paritapaaminen voidaan järjestää, kun arvioidaan puolison kuulemisen tukevan miehen yksilötyöskentelyä.
Tapaamisessa kuullaan puolison näkemystä ja kokemusta tapahtuneesta väkivallasta ja parisuhteen tilasta. Myös puolison tapa valottaa esimerkiksi lasten kokemusmaailmaa voi tuoda lisäymmärrystä tilanteeseen. Mies on läsnä ja osallistuu keskusteluun, mutta fokus on puolison kokemuksessa. Työntekijälle tällaisesta tapaamisessa saadusta informaatiosta voi olla merkittävää hyötyä miehen väkivallattomuuden tukemisessa.
Pidempi parityöskentely
Pidemmässä parityöskentelyjaksossa tavataan 2-4 viikon välein keskimäärin viisi kertaa. Väkivaltaa, uhkaa ja ilmapiirissä tapahtuvia muutoksia paritapaamisissa ja niiden välillä kartoitetaan koko tapaamisjakson ajan. Tarvittaessa parityöskentely voidaan keskeyttää.
Pidemmän parityöskentelyn tavoitteet määritellään yhteisesti. Usein on tarkoituksenmukaista rajata paritapaamisessa käsiteltäviä aihealueita. Ristiriitatilanteita käydään läpi kummankin kokemana ja haetaan ymmärrystä siihen, miksi tilanteet kärjistyvät ja miksi niitä ei pystytä ratkaisemaan keskustellen. Ristiriitojen ei anneta kärjistyä tapaamisissa. Työntekijä keskeyttää ja nimeää kaiken paritapaamisissa havaitsemansa vahingollisen käyttäytymisen.
Lataa tästä parityöskentelyn info PDF-muodossa.
3. Lyömätön Linja -ryhmätyöskentely
Ryhmän koko on 5-8 ryhmäläistä + 2 ohjaajaa. Ryhmää edeltää yksilötapaamiset, joita on keskimäärin 5 kpl.
Ryhmän ohjaajat haastattelevat ryhmästä kiinnostuneet asiakkaat. Haastattelun tarkoituksena on selventää, mitä ryhmässä tapahtuu ja mitä ryhmätyöskentelyltä voi odottaa. Asiakkaan motivaatiota ja soveltuvuutta ryhmän jäseneksi selvitetään.
Edellytykset ryhmään osallistumiselle
- Miehellä on halu käsitellä omaa aggressiokäyttäytymisongelmaa ryhmässä
- Miehellä on mahdollisuus säännölliseen, minimissään 2:n kk:n ja maksimissaan 1,5 vuoden mittaiseen ryhmäprosessiin
Ryhmän käytännöt
- Ryhmässä ei ole erillisiä teemoja. Ryhmä käynnistyy jonkun jäsenen kertomalla kokemuksella tämänhetkisestä tai aiemmasta elämästään.
- Ryhmässä ei jaeta puheenvuoroja. Jokainen saa vapaasti puhua kokemuksistaan ja niihin liittyvistä tunteista. Toisille jäsenille saa ja on hyvä esittää kysymyksiä ja kommentteja.
- Ryhmän tarkoitus on löytää keinoja toimia väkivallattomasti lähisuhteissa. Turvallinen parisuhde, turvallinen vanhemmuus ja miehen hyvinvointi ovat esimerkkejä ryhmässä esille nousseista aiheista.
- Ryhmän aikana ei tarjota yksilö- tai paritapaamisia.
- Ryhmäläisten palaute ja toiveet ryhmää kohtaan kerätään 2 kertaa vuodessa ja 6kk ryhmän päättymisen jälkeen.
- Ryhmästä irrottautumisesta tulee kertoa ryhmässä vähintään kuukautta aiemmin. Näin ryhmälle jää aikaa käsitellä asiaa ja ryhmään voidaan etsiä uusi jäsen.
