Valitse sivu

Jokainen väkivaltakokemus on liikaa. On kuitenkin perusteltua kyseenalaistaa joitain lähisuhdeväkivallan käyttämiseen ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä yleisiä uskomuksia. Uskomukset ohjaavat toimintaamme ja vaikuttavat käsityksiin, joita meillä on itseämme ja toisiamme kohtaan. Väkivalta on käyttäytymistä ja käyttäytymistä on joskus paljon helpompi muuttaa kuin uskomuksia.

”Lähisuhdeväkivallan taustalla on epätasa-arvo”

Suomi oli Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selitetään usein epätasa-arvolla ja vallankäytöllä. Suomi oli samaan aikaan Euroopan neljänneksi tasa-arvoisin maa. Tanska sai hopeamitalin tasa-arvoisuudessa, mutta sekään ei kuulunut parhaimmistoon naisiin kohdistuvassa väkivallattomuudessa.

Tasa-arvon ja naisiin kohdistuvan väkivallan välillä ei näyttäisi olevan ainakaan suoraa yhteyttä. Tasa-arvo saattaa sen sijaan tuottaa väkivallan parempaa tunnistamista. Jos tasa-arvo mahdollistaa väkivallan tunnistamista, kuinka vertailukelpoisia eurooppalaiset naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimustulokset ovat keskenään?

”Kerran väkivaltainen on aina väkivaltainen”

Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksessa ei kartoitettu väkivallan loppumista.Naisiin kohdistuva väkivalta 2005-tutkimuksen mukaan puolet nykyisessä parisuhteessa väkivaltaa kokeneista naisista vastasi väkivallan loppumisen kysymykseen, ettei väkivaltaa ollut esiintynyt lainkaan viimeisen kolmen vuoden aikana (28 % oli kokenut väkivaltaa 3–10 vuotta sitten ja 23 % yli 10 vuotta sitten). Ammattiauttajilta saatu apu oli väkivallan loppumisen syy vain vajaassa viidessä prosentissa vastauksista. 18 % naisista vastasi ”ettei väkivallan loppumiseen ollut mitään erityistä syytä vaan se meni ohi itsestään”.

Henkilökohtaisesti uskon, että nämä väkivaltaisen käyttäytymisen lopettaneet miehet ovat tietoisesti alkaneet muuttaa omaa käyttäytymistään – eikä väkivalta mennyt ohi itsestään. Miessakkien Lyömättömän Linjan verkkokurssi tarjoaa näille ”Tee se itse” -miehille omatoimisen avun välineitä Hyvä kysymys -verkkopalvelussa.

”Väkivalta raaistuu jatkuessaan”

Naisiin kohdistuva väkivalta 2005-tutkimuksen mukaan väkivallan eskaloituminen ei ollut itsestään selvää, vaan väkivalta saattoi muuttaa muotoaan tai olla kertaluonteinen tapahtuma. Parisuhteissa, joissa miehen väkivaltaisuus oli kestänyt pitkään, väkivalta oli luonteeltaan vakavampaa. Tavallisimmat fyysisen väkivallan muodot ovat useimpien tutkimusten mukaan lieviä, kuten liikkumisen estäminen, kiinni tarttuminen ja läpsiminen. Viranomaisten tietoon tulleiden törkeiden ja lievempien pahoinpitelyiden määrät ovat pysyneet viime vuodet lähes samoina.

Miessakkien Lyömättömästä Linjasta apua hakeneiden palautteen mukaan yli kaksi kolmasosaa asiakkaista oli lopettanut väkivallan käytön, ja useampi kuin joka neljäs oli kyennyt vähentämään käyttämäänsä väkivaltaa. Tämä ei toki sulje pois sitä, että joissain parisuhteissa väkivalta voi raaistua jatkuessaan. Niin ei kuitenkaan aina tarvitse tapahtua.

”Väkivalta on sukupuolittunutta”

Väkivaltainen käytös ja aggressiivisuus on ihmiselle luontainen ominaisuus ja kykyä hallita omia aggressioita opetellaan pikkulapsesta alkaen. Laajimmassa tunnetussa lähisuhdeväkivallan tutkimuskatsauksessa (Partner Abuse State of Knowledge) havaittiin väkivaltaisessa käyttäytymisessä enemmän sukupuolten välisiä yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia. Viranomaisten tietoon tulleista parisuhteessa tehdyistä lievistä pahoinpitelyistä runsas kaksi kolmasosaa oli miesten tekemiä. Lievemmän pahoinpitelyn ilmoittamiskynnyksessä voi olla eroa sukupuolten välillä. Vakavissa parisuhteen väkivallanteoissa ja lapsiin kohdistuvassa väkivallassa sukupuolierot ovat hyvin pieniä. Vaikka vakavassa väkivaltaisessa käyttäytymisessä ei näytä olevan merkittäviä sukupuolieroja, väkivallan seuraukset voivat kuitenkin olla sukupuolittuneita. Tutkimusten mukaan naiset traumatisoituvat kokemastaan väkivallasta tai sen uhkasta miehiä herkemmin.

Roope Karjalainen
väkivaltatyöntekijä
Lyömätön Linja | Miessakit ry