Valitse sivu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa todettiin aiemmin tänä syksynä, että isän stressi raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa korreloi lapsen taaperoiän tunneongelmien kanssa. Tulos on hälyttävä ja surullinen monellakin tapaa, mutta se, että isien merkitys vauvavaiheen kehityksessä nostetaan esiin, on positiivista. Merkittävää on myös se, että kiinnitetään huomiota lapsen hyvinvoinnin lisäksi isän kokemaan stressiin.

Pikkuvauva-ajan nähtiin pitkään olevan äidin ja vauvan symbioosin aikaa, johon isä pääsi osallistumaan pääasiassa huoltojoukon ominaisuudessa palkkatöissä kävijänä, ruokaostosten kotiin kantajana ja autokuskina. Joitakin vuosikymmeniä sitten isillä ei ollut mitään asiaa synnytyssaliinkaan eikä tulokasta aluksi päässyt katsomaan kuin lasin takaa. Toisaalta äitikään ei välttämättä saanut omaa lastaan hoitaa ja kapaloida ennen kotiuttamista.

Vauvan tulo on valtava muutos koko perheelle: tulot todennäköisesti pienenevät ja tuloerot perheen sisällä kasvavat, vauva tarvitsee tilaa ja muuttaa perheen elämänrytmiä ja keskinäistä dynamiikkaa. Jos tulokas on esikoinen ja vanhemmat ovat mullistusten edessä ensi kertaa, on ihme, jos siitä selviää ilman stressiä ja ahdistusta. Äidille tukea tarjotaan kenties herkemmin, vaikka isä on yhtä lailla uuden edessä, kun vastuu pienestä ihmisenalusta on asetettu harteille.

Isiä kehotetaan nykyään olemaan mukana synnytyksessä ja hoitamaan vauvaa ensi hetkistä alkaen tunnesiteen vahvistamiseksi. Isä saattaa saada vastasyntyneen paljaalle rinnalleen, missä ihokontakti paitsi rauhoittaa ja lohduttaa syntymästä toipuvaa vauvaa myös auttaa isää rakentamaan omaa kiintymyssuhdettaan lapseen.

Korona-aika vei hetkellisesti ajassa muutaman askeleen taaksepäin. Isät ja puolisot eivät aina päässeet neuvolakäynneille mukaan, kun kävijämääriä rajoitettiin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa nousi esiin, että erityisesti esikoistaan odottaneet vanhemmat kokivat puolison osallistumismahdollisuuden rajoittamisen raskaaksi aikana, kun muitakin tärkeitä kontakteja rajoitettiin.

Perhevapaauudistus puolestaan tasasi tilannetta: isillä on nyt yhtäläiset mahdollisuudet viettää tärkeää pikkulapsiaikaa kotona tulokkaan kanssa. Toteutuakseen tasa-arvoiset perhevapaat vaativat kuitenkin asennemuutoksen. Työnantajien ja työpaikkojen on kyettävä taipumaan entistä perhemyönteisemmiksi, jotta tasavertaisuus toteutuu.

Isät, isäpuolet, isoisät ja isähahmot ansaitsevat olla osana pienen ihmisenalun alkutaivalta, mutta ennen kaikkea lapsella on oikeus isän läsnäoloon, lämpimään syliin ja turvaan. Voidakseen tarjota sen isät tarvitsevat yhteiskunnalta – siis kaikilta meiltä – tukea, kannustusta ja myötätuntoa.

Taru Karonen
Asiantuntija
Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta | Marttaliitto ry