Perhevapaauudistusta koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksen myötä vanhempainrahapäivien määrä kasvaa; sekä isä että äiti saavat kumpikin 160 päivän kiintiön. Kiintiöstä 1-63 päivää on mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi äidille on kiintiöity 40 raskausrahapäivää. On hienoa, että meillä on mahdollisuus käyttää näin paljon aikaa täysipäiväiseen läsnäoloon lasten elämän alkuvaiheessa. Se on vanhempainvapaiden tärkein tarkoitus.
Pohjoismaiset äidit ja isät ovat varsin yksimielisiä siitä, miten vanhemmuus parhaiten hoidetaan. Noin 80 % sekä äideistä että isistä ajattelee, että vanhemmuus on kumppanuutta, jossa vastuut ja vapaudet jaetaan. Kaikkien mahdollisten vanhempainvapaiden pitämistä pitää tärkeänä 85 %. Lisäksi jopa 96 % äideistä ja isistä luottaa omiin kykyihinsä vanhempina. Perusta yhteistyövanhemmuudelle on siis varsin vankka.
Jonkin verran löytyy kokemuseroakin. Isistä 65 % kokee lastenhoitovastuun jakautuvan tasaisesti, äideistä 45 %. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asia tulisi tulkita ongelmaksi. Lapsiperheen kotityöt ymmärretään olevan paljon muutakin kuin lastenhoitovastuun kantamista. Kaikkia tehtäviä ei tarvitse jakaa tasan, kunhan kokonaissuhde on tyydyttävä.
Yhteistyövanhemmuuden hyvästä perustasta huolimatta nuorten mielenterveysongelmien määrä kasvaa. Taustalla on lisääntynyt turvattomuus ja tasapainottomuus lapsuusaikana. Niitä aiheuttavat nykyajan perhepoliittiset ongelmat, eli yksilökeskeisyys ja erojen suuri määrä. Aikuisia ohjataan liiaksi varmistamaan henkilökohtainen ja riippumaton tulevaisuus, sekä ikiomien oikeuksien toteutuminen. Perheyhteyden vahvistaminen voi jäädä huomaamatta kakkoseksi. Perhe- ja parisuhdeongelmien lisäksi tämä aiheuttaa tyytyväisyysharhaa, jos vasta yksilökeskeisten nykyideaalien saavuttaminen oikeuttaa ylpeyden ja onnistumisen.
Ulkokultaiset riippumattomuusvaateet horjuttavat luottamusta kumppanuuteen ja lisäävät eroja. Ero on yleinen kriisi lapsiperheissä ja merkittävä turvattomuuden ja tasapainottomuuden luoja. Eroja tapahtuu useimmiten pikkulapsivaiheessa. Aikuisten ongelmat toimia vakaina kumppaneina heikentävät lasten kasvua kohti tasapainoista nuoruutta ja aikuisuutta. Monesti tämä näkyy vaikeuksina kohdata vastoinkäymisiä, mikä puolestaan voi synnyttää ja syventää mielenterveysongelmia.
Perheyhteyden vahvistaminen tulisi olla sosiaalipoliittisen yhteiskuntajohtamisen ydinarvo. Kun puhumme vanhempainvapaiden pitämisen tärkeydestä, tulisi viesti keskittää siihen, miten äitien ja isien läsnäolo pikkulapsivaiheessa vahvistaa molempien vanhempien jaksamista ja luottamusta toisiinsa. Samalla tulisi tukea vanhempien yhdessä määrittämää, omalle perheelle parasta tehtävänjakoa. Suurin osa äideistä ja isistä haluaisi ensisijaistaa perheen ja olla ylpeitä tehdessään niin. Yhteiskunnan on tärkeä tukea juuri sitä.
Tomi Timperi, toiminnanjohtaja
