Valitse sivu

Lyömätön Linja -hankkeen Pekka Jolkkonen kirjoittaa väkivaltatyön lähtökohdista ja hyödyistä

Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin tekemässä tutkimuksessa parisuhteessa olevista miehistä 16 % ja naisista 17 % on joutunut vähintään kerran nykyisen kumppaninsa tekemän väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Fyysistä väkivaltaa sukupuolet kokevat yhtä usein. Uhkailua ja seksuaalista väkivaltaa kokevat naiset miehiä enemmän. Entisen kumppaninsa väkivallan kohteeksi naiset joutuvat myös selvästi miehiä useammin. Naisille väkivallasta aiheutuu kolme kertaa useammin psyykkisiä seuraamuksia kuten vihaa, pelkoa ja masennusta. Naisille aiheutuu kaksi kertaa enemmän fyysisiä vammoja ja parisuhdeväkivallan tapahtumakertoja on heillä miehiä useammin. (Heiskanen & Ruuskanen 2012.) Väkivallan yleisyydestä sekä sen kaikkiin osapuoliin kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista johtuen, väkivallan tekijän auttaminen eroon väkivaltaisesta on tärkeä osa väkivallan ehkäisytyötä.

LÄHTÖKOHDAT

Väkivaltainen teko läheistä kohtaan on kriisi myös tekijälle. Mitä nopeammin apua on saatavilla, sen parempi. Verkkopalvelut ja 24/7 palvelevat puhelinlinjat sekä netissä täytettävät yhteydenottolomakkeet ovat hyviä kanavia näissä tilanteissa. Yhteydenottoihin tulisi reagoida nopeasti, koska apua haettaessa motivaatio työskentelyyn on korkealla. Usein jo yhteyden saaminen helpottaa miehen kriisiä ja auttaa häntä jäsentämään tilannetta. Lisäksi se valmistaa työntekijän kanssa kasvokkain tapahtuvaan asian käsittelyyn.

Lyömätön Linja -työssä lähtökohtana on etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteisiin, jotka ovat johtaneet väkivallan käyttöön. Saatujen kokemusten mukaan väkivaltatilanteiden läpikäymisen ja väkivallan käyttöön liittyvien tunneyhteyksien tiedostaminen vaikuttaa väkivallan käytöstä luopumiseen.

”Sain uusia näkökulmia ja itsetutkiskelu lisääntyi.”

”Opin tunnistamaan ja sain keinoja tilanteisiin, jotka aikaisemmin johtivat väkialtaan.”

”Opin kohtaamaan omat tunteet ja ajattelemaan järjellä niiden lähtökotia.”

”Opin puhumaan kumppanille, aikaisemmin panttasin ja räjähdin.”

VÄKIVALTATYÖN HYÖDYT

Väkivaltatyöstä saaduista hyödystä nousee erityisesti kaksi asiakokonaisuutta muita näkyvämmäksi: oman elämäntilanteen näkeminen uudella tavalla sekä opitut keinot toimia vuorovaikutustilanteissa, jotka aikaisemmin johtivat väkivaltaan. Miehille avun hakeminen naisvaltaisista sosiaali- ja terveyspalveluista on edelleen naisia vaikeampaa, etenkin silloin kun mies on käyttäytynyt väkivaltaisesti. Monet miehet pitävät tärkeänä, että heille on oma paikka ja keskustelukumppanina on toinen mies.

Miestyöntekijällä on hyvät mahdollisuudet tukea asiakasta uudenlaisen mieheyden rakentumisessa ammatillisen työotteen ja yhteisen miehisen pohdinnan mahdollisuuden kautta. Tapaamisissa voidaan miettiä, miten asiakkaan elämässä merkityksellisessä roolissa olevat miehet ovat suhtautuneet itseensä ja muihin; naisiin, tyttöihin ja poikiin sekä toisiin miehiin. Tätä kautta asiakas voi miettiä omaa miehisyyttään ja hänen on mahdollista määritellä uudelleen suhdetta itseensä ja muihin. Läheinen ja empaattinen suhde toiseen on paras vastavoima väkivallalle.

 

Pekka Jolkkonen
vast. psykoterapeutti
Miessakit ry / Lyömätön Linja -hanke

 

LÄHTEET

Lyömättömän Linjan seuranta- ja asiakaspalautteet. Julkaisematon dokumentti.

Heiskanen M. & Ruuskanen E. 2010. Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti. Julkaisusarja No.66. Helsinki.

Valkonen J. & Lindfors O. 2012 Perinteinen maskuliinisuus miesten psykoterapian haasteena. Psykoterapia (2012), 31(4), 330–347