Santeri Kallionpää on aloittanut Lyömättömän Linjan väkivaltatyöntekijänä.
Olen 33-vuotias hiljattain Helsinkiin muuttanut mies, alun perin kotoisin Espoosta. Olen peruskoulutukseltani psykologi ja suoritan parhaillaan neljättä ja viimeistä vuotta psykoterapeuttikoulutuksesta. Ennen työskentelyä Miessakit ry:n Lyömättömässä Linjassa tein asiakastyötä yksilöiden, perheiden ja pariskuntien kanssa psykiatrian puolella kahdeksan vuoden ajan. Asiakastyön lisäksi olen kiinnostunut tutkimustyöstä ja teen väitöskirjaa Helsingin yliopistolle psykiatrisista arviointimenetelmistä. Harrastan vapaa-ajallani lukemista, kitaran soittelua, kuntosalia ja uusimpana kiinnostuksen kohteena on muutama vuosi sitten ostettu moottoripyörä.
Pidän Miessakkien ja Lyömättömän Linjan toimintaa erittäin tärkeänä ja olenkin otettu päästessäni liittymään mukaan remmiin. Miehet jäävät kriisitilanteessa naisia useammin yksin ilman apua ja tukea. Ystäviin tukeutuminen voi monesti tuntua vieraalta ajatukselta ja miehillä yksin pärjääminen näyttäytyy usein tavoiteltavana.
Uskon kuitenkin että jokaisella ihmisellä on se sietokyvyn raja, minkä ylittyessä omien voimavarojen varassa pärjääminen muuttuu huteraksi ja on vahvuuden merkki hyväksyä omien voimavarojen rajallisuus. Ongelmien taustalla on usein monimutkaisia vyyhtejä, joiden tarkasteleminen usein auttaa löytämään uusia näkökulmia ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Jokainen ihminen ja elämäntilanne on ainutlaatuinen, kaikille sopivia työskentelytapoja tai valmiita ratkaisuja on niukasti. Vaikeistakin tilanteista voi kuitenkin selvitä ja niistä voi syntyä uutta kasvua. Tämä vaatii kuitenkin sinnikkyyttä ja omaa halua tarkastella ja uudelleen arvioida asioita.
