Miessakit ry:n toiminnanjohtajan Tomi Timperin kirjoittamassa artikkelissa käydään läpi miesten keskinäistä vertaisuutta, sen erityispiirteitä ja haasteita, sekä vaikutuksia ja mahdollisuuksia miesten hyvinvoinnin edistämisessä.
Miesten keskinäisen vertaistoiminnan kautta kertyvä kokemustieto ja siihen pohjaava elämänviisaus ovat Miessakit ry:n toiminnan ja kehitystyön kivijalka. Vertaisuuden hyvinvointia vahvistavien vaikutusten tutkiminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen ovat matalan kynnyksen kansalaistoiminnan ja ammatillisen miestyön keskeisimpiä laatutekijöitä. Vertaistoiminnan avulla miesten kokemuksia ja tarpeita voidaan sanoittaa miesten itsensä ja heitä tukevan työn tueksi. Miesten keskinäinen vertaisuus on merkittävää miehen itsetunnon vahvistumiselle ja tasapainoiselle elämälle.
Vertaisuus ihmisen voimavarana
Vertaisuus on kumppanuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhdessäoloa, jossa kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen pohjautuvat kokemukselle yhteisestä asiasta. Vertaisuus tuottaa kokemustiedosta rakentuvaa kollektiivista viisautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi muuttuviin tilanteisiin tarvittavien uusien toimintatapojen tarkastelun, kehittämisen ja käyttöönoton. Vertaisuuden kokeminen luo turvaa myös tilanteissa, joissa epäillään, että oma kokemus tai tilanne on jotenkin epänormaali. Vertaisuus onkin yksi keskeisistä positiivisista voimavaroista ihmisten hyvinvoinnille.
Ihminen on luonnostaan riippuvainen yhteisöistä. Ajatusten ja kokemusten jakaminen muiden kanssa on yksi ihmisten välisen vertaisuuden näkyvimpiä osa-alueita. Jakaminen vahvistaa yhteenkuuluvuutta, vähentää yksinäisyyttä, edesauttaa valintojen tekemistä ja helpottaa ratkaisun löytämistä sekä henkilökohtaisiin että kollektiivisiin haasteisiin. Ajatusten ja kokemusten jakaminen on siten vastuunkantoa yhteisöjen hyvinvoinnista.
Naisten ja miesten välinen vertaisuus on kumppanuutta, joka luo uutta elämää ja turvaa sitä. Naiset ja miehet ylläpitävät yhteiskuntaa yhteistyössä ja vertaisina vastuita jakaen ja toisiaan tukien. Naisten ja miesten kokemistavat ovat monilta osin samankaltaisia, mutta sisältävät myös merkittäviä sukupuolierityisiä osia. Sukupuolten sisäinen vertaisuus tuo tarvittavaa syvyyttä ja samaistumispintaa kokemistapojen erilaisuuden ymmärtämiseen. Tämä vahvistaa omalta osaltaan ymmärrystä, jota tarvitaan naisten ja miesten välisestä kunnioittavasta kumppanuudesta huolehtimiseen.
Miehille on merkityksellistä tulla hyväksytyksi toisten miesten silmissä ja keskuuteen. Tämä kollektiivinen tarve näyttäytyy yleisenä ja konkreettisena muutaman vuoden ikäisestä pojasta elämän loppuun asti. Vertaistensa hyväksymäksi tulemisen tarve voidaan mieltää taustaltaan monilta osin kulttuuriin perustuvaksi, mutta ytimeltään se on luontaista. Poikien eriytyminen äidistä poikkeaa tyttöjen prosessista keskeisesti siinä, että poika on äidin kanssa eri sukupuolta. Eri sukupuolta oleminen käynnistää prosessin, jossa suurin osa pojista hakee itselleen miehisen samaistumiskohteen. Usein kohde on oma isä tai muu läheinen mies, jonka kanssa poika viettää aikaa. Suurin osa miehistä kokee siis biologiansa ja psykososiaalisen minänsä kautta liittymistarvetta toisiin miehiin.
Vertaisuus miesten tarpeiden sanoittajana
Miesten keskinäinen vertaisuus on merkittävä psyykkistä ja sosiaalista turvaa luova elementti miesten elämässä. Keskinäisen vuorovaikutuksen myötä miehet saavat sellaista erityisymmärrystä ja -tukea, jota vain vertaisuus syvimmältään tuottaa. Siksi se tuntuu omalta ja sitä tiedostamattaankin kaipaa. Psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta vahvistava miesten välinen vertaisuus mahdollistaa siten miestyypillisten kokemistapojen sanoittamisen, ja siksi ajatusten vaihdon, joka antaa positiivisia voimavaroja kunkin omaan elämään.
Miesten kokemistapojen sanoittaminen tulee tarpeeseen monissa elämän käännekohdissa, muutoksissa ja suurissa valinnoissa. Tällöin pelkän vertaisläsnäolon rinnalle keskiöön nousee johonkin konkreettiseen asiaan liittyvä halu kuulla toisia miehiä ja myös kertoa heille omista kokemuksista. Esimerkiksi isyyden tuomat ylpeyden aiheet ja vanhemmuuden kysymykset on tärkeä voida kertoa toisille miehille. Miehet keskustelevat isyydestä toisten miesten kanssa osin eri tavalla, kuin jos läsnä on naisia. Tämä vertaisuus vahvistaa isyyskokemuksen henkilökohtaista ymmärtämistä, isänä olemista ja hyvinvoivaa yhteisvanhemmuutta ylläpitävää, molempien aikuisten tarpeita rakentavasti huomioivaa vuorovaikutusta.
Vertaiskokemuksen kautta miehet löytävät tarvittavia sanoja myös kriisiytyneistä tilanteista selviämiseen. Esimerkiksi erokriisiin ja erovanhemmuuteen saa merkittäviä selviytymistä tukevia voimavaroja, kun vertaiskokemuksen myötä kykenee rakentavasti, riittävän avoimesti ja liiaksi tukahduttamatta kertomaan itselle aidosti tärkeistä asioista. Näin muun muassa huoltajuudesta sovittaessa – tunteiden ollessa pinnalla – on mahdollista pitää itsestä ja oman vanhemmuuden perusteista rakentavalla tavalla huolta.
Miesten kokemistapojen sanoittaminen on kollektiivista miesten keskinäistä vertaisuutta ja vastuunkantoa miesten hyvinvoinnista. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan toimijat tarvitsevat osaamisensa vahvistamista, jotta miehiä voidaan yhä juurtuvammin tukea. Monet näihin aloihin liittyvät tutkimukset osoittavat, että tietyt ongelmat näyttävät kasautuvan erityisesti pojille ja miehille. Nämä ongelmat liittyvät muun muassa koulumenestykseen, syrjäytymiseen, yksinäisyyteen, sekä ylipäätään erilaisista kriisitilanteista, kuten esimerkiksi erokriisistä selviytymiseen. Miesten on tärkeä osallistua sellaisen tuen kehittämiseen, jonka kautta poikien ja miesten hyvinvointihaasteet tulevat nykyistä paremmin ymmärrettyä ja kohdattua. Mieserityisen osaamisen kerryttämiseksi ei riitä yksittäisten tai ongelmiensa kanssa painivien tai syrjittyjen tai syrjäytyneiden miesten kokemuspohjasta oppiminen. Tarvitsemme nykyistä selvästi enemmän riittävän hyvin voivien miesten vertaistoiminnan kautta kerättyä kokemustietoa, sillä sitä kautta tulee näkyväksi se, mikä vahvistaa hyvinvointia.
Miesten keskinäinen vertaisuus arjen hyvinvointitekijänä
Yleisimmillään miesten keskinäinen vertaisuus liittyy vapaa-ajalla tapahtuvaan keskinäiseen toimintaan. Tällaista on erityisesti lapsuus- ja nuoruusvuosina esimerkiksi vain pelkkä oleminen. Vapaa-ajalla rakentuva vertaisuus ei tarvitse lähtökohtaisesti mitään muuta selitettä, kuin että on kiva olla kavereiden kanssa. Vanhemmiten yhteys rakentuu yhä useammin yhteisen harrastuksen tai muun selkeästi eriteltävän intressin ympärille. On mielenkiintoista ja esimerkiksi miestyön tekemisen kannalta tärkeätäkin pohtia, mistä miesten keskinäinen liittymistarve johtuu ja miten se vaikuttaa, mutta arjen tasolla sitä ei miesten kesken tarvitse mitenkään erityisesti analysoida tai perustella. Miehet voivat paremmin, kun heillä on riittävä, useimmiten yhdessä tekemiseen liittyvä miesvertaisyhteys ja siksi miehet lähtevät sellaiseen mukaan.
Urheilun kautta miehet voivat monesti toteuttaa luontaista toiminnallisuuttaan, edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan sekä saada luontevia mahdollisuuksia olla toisten miesten kanssa. Myös monet muut perinteiset miehiset toimintaympäristöt, kuten vaikkapa metsästysseurat, tarjoavat tilaisuuksia mielekkääseen toimintaan ja ajan viettoon toisten miesten kanssa. Taide-, kulttuuri- ja urheiluharrastukset ovat olennainen osa miehistä tapaa huolehtia yhdessä omasta ja toisten hyvinvoinnista.
Miesten keskinäinen vertaisuus ja sille pohjautuva vuorovaikutus luo hyvän kasvualustan myös monille elämän henkisille tarpeille. Luovuuden esille tuominen ja myös sen kokeminen mahdollistuvat esimerkiksi bänditoiminnassa. Musiikin tekemisen ja esittämisen avulla monet miehet ovat löytäneet yleisen miesten keskinäisen vertaisuuden lisäksi mahdollisuuksia tuoda esille itsestä jotakin sellaista, joka muuten jäisi hahmottumatta. Yhdessä soittaminen mahdollistaa henkisten, psyykkisten ja fyysisten rajojen kokeilemista turvallisessa ympäristössä. Tällainen vertaisuus on myös yksi erinomainen tapa sanoittaa ja kuvata miesten tuntemuksia itsestä ja elämästä. Muilta miehiltä saatu hyväksyntä omalle henkisyydelle on omiaan vahvistamaan itseluottamusta ja siten yleistä hyvinvointia.
Johtajuuden merkityksestä vertaisuudessa
Johtajuuteen ja valtaan liittyvät kysymykset ovat olennaisia miesten keskinäisissä suhteissa. Niissä eräänlainen vertaisjohtajuus nähdään siten positiivisena ja tarpeellisena asiana. Vertaisuuteen perustuvassa yhteydessä johtajuus voi olla kollektiivista tai henkilösidonnaista. Vertaisjohtaja on muun muassa liittymispinnan luoja, turvallisuuden ylläpitäjä, esimerkin näyttäjä ja jatkuvuuden turvaaja. Joskus yksi johtaja on kaikkea edellistä, joskus johtajia on useampia, ja vaikka useimmissa käytännön tilanteissa vertaisjohtajuus toteutuu kollektiivisen päätöksenteon kautta, tunnistaa ryhmä ääneen sanomattakin, keneltä milloinkin johtajuutta haetaan.
Vertaisina toimiessaan miehet siis nojautuvat ryhmänä johtajuuteen, haastavat sitä, kamppailevat siitä ja uudistavat sitä. Joskus miehen henkilökohtainen kyky kohdata vertaisuuteen normaalina elementtinä kuuluvaa johtajuutta on syystä tai toisesta vaurioitunut. Mies saattaa ajautua toistuvasti eri vertaisryhmiensä ulkoreunalle tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Tällaisissa tilanteissa mies tarvitsee työskentelyä itsensä kanssa, mutta voi hyötyä myös merkittävästi, jos vertaisryhmästä löytyy joko kollektiivista tai henkilöön sitoutunutta johtajuutta, joka ymmärtää, miten tällaista miestä voi tukea. Tällainen johtajuus on hyvin arvokasta sekä vertaistilanteissa, että myös yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Miesten keskinäisen vertaisuuden haastekohtia
Miesten keskinäisessä toiminnassa tekeminen tapahtuu joskus ennen riittävän vastuullisuuden muodostumista. Tämä voi pahimmillaan johtaa pitkittyneeseen hajottavuuden kierteeseen, kuten esimerkiksi ryhmänä tehtyihin epäasiallisiin tekoihin ja huliganismiin. Näiden negatiivisten asioiden ei tule antaa määritellä miesten keskinäistä vertaisuutta, mutta niistä voidaan ottaa oppia. Vertaisuuden yksi positiivisimmista ilmentymistä saadaan esille, kun kyetään muuttamaan hajottavuuden kierre vastuulliseksi ja hyvinvointia rakentavaksi. Tämä edellyttää miesten keskuudesta kumpuavaa muutosjohtajuutta, rohkeutta ja arvovaltaa, joka harvoin on löydettävissä kokonaan vertaisryhmän ulkopuolelta. Ryhmäläisten silmissä uskottavuus turhautumisen ymmärtämisessä edellyttää monesti sitä, että muutosta esittävällä on omaa kokemusta asiasta. Ulkopuolinen puuttuminen ja ohjaus on kuitenkin usein tarpeellista, ja lisäksi liittymishalukkuutta vahvistava miespersoona on monasti se tarvittava suunnannäyttäjä. Vertaisuus toimii tällaisen yhteisen kasvuprosessin jälkeen myös aikuisuutta ja tarpeellisia rajoja ylläpitävänä voimana.
Mikäli pojan tai aikuisen miehen mahdollisuus miesten keskinäiseen vertaiskokemukseen (yksikin mieskontakti muodostaa jo vertaisuuden) on syystä tai toisesta estynyt, saattaa se johtaa hyvinvointia vaarantavaan ulkopuolisuuden kokemukseen, pahimmillaan jopa vihaan miehiä ja mieheyttä kohtaan. Tällaista voi tapahtua, jos lapsuudessa ei ole ollut läsnä normaalia, turvallista miestä tai jos lapselle ei muusta syystä ole kehittynyt riittävän turvallista ja myönteistä sisäistä mallia mieheydestä ja miehenä olemisesta. Samoin näin voi käydä, jos poika tai mies tulee jätetyksi ulkopuolelle tai kiusatuksi toisten poikien tai miesten toimesta. Onkin olennaista muistaa, että miesten keskinäinen vertaisuus on valtavirtaisesti positiivinen voimavara, jota on tärkeä hyödyntää ja vahvistaa.
Vertaisuus ja miestyö
Vertaisuuden hyödyntäminen ammatillisena laatutekijänä koskettaa miestyön kaikkia osa-alueita. Niin kutsutussa matalan kynnyksen vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa liittymiseen ohjaa usein se, että toiminnan nimessä tuodaan esille miesten vertaisuus. Erityisesti tämä koskettaa sellaisia alueita, jotka ovat miehille vieraampia. Osallistumiskynnystä madaltaa, kun syntyy kuva, että muutkin miehet sen hyväksyvät. Esimerkiksi miehet osallistuvat helpommin miesten joogaryhmään kuin joogaryhmään. Tanssikouluissa pojat karsastavat yleisiä ryhmiä, mutta mikäli ryhmän nimi jollain tavalla viittaa poikiin ja pojille suunnattuun toimintaan, osallistujia voi olla enemmän kuin kerralla mukaan mahtuu. On siis tärkeätä kertoa miehille selkeästi, että toiminta on heitä varten rakennettua ja että siihen osallistuu nimenomaan miehiä.
Ammatillinen miestyö on mieserityisintä silloin, kun sen sisällölliseen rakennusainekseen kuuluu miesten keskinäisen vertaisuuden kautta esille tuotu ymmärrys mieheyden erityispiirteistä. Akuutissa kriisityössä päästään pitkälle tukeutumalla tarjotun palvelun toteuttamiseksi edellytettyyn ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen. Mitä laajemmin ja ennen kaikkea juurtuvammin ihmistä halutaan tukea, sen suurempi on sukupuolierityisen osaamisen merkitys. Ja välittömästä kriisistä jaloille päästessään ihminen tarvitsee yhä vahvempaa liittymäpintaa perusarkeen, johon oma sukupuoli tuo yhden keskeisen vaikutustekijän. Kun miehet ovat vertaisuutensa kautta sanoittaneet keskeisimpiä mieserityisiä kokemistapoja, on niitä myös tärkeä tuottaa miehiä kohtaavien ammattilaisten ja miehille apua kehittävien organisaatioiden hyödynnettäväksi. Samalla on hyvä muistaa, että sukupuolierityinen osaaminen ja sen selkeä esille tuominen parantavat miesten hakeutumista tarvittavan ammatillisen tuen piiriin.
Miestyön kehittäminen ja toteuttaminen miesten kesken on sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta yksi nykyajan merkittävimmistä vertaisrakenteista. Kuten aiemmin mainittiin, hyvinvointia kuvaavat tilastot kertovat tiettyjen ongelmakenttien kasautumisesta miehille. Osin tämä johtuu suomalaisen perhe- ja työelämän rakennemuutoksista ja osin kasvatus- ja hyvinvointialan mieserityisen osaamisen paikoittaisesta ohuudesta. Kyseisten alojen työntekijöistä ja aloille kouluttautuvista vain murto-osa on miehiä. Jotta poikien ja miesten erityispiirteiden huomioiminen ja siten heidän hyvinvointinsa vahvistuminen mahdollistuisi, aloille on tärkeä saada nykyistä selkeästi syvempää miesosaamista. Tätä tietoutta saadaan miesten itsensä sanoittamana yleisen ja ammatillisen vertaistoiminnan kautta. Ja tärkeätä on myös muistaa, että kun auttaja ja autettava ovat miehiä, tuottavat he yhdessä alalle tietoutta sellaisesta mieshyvyydestä ja -hoivasta, joka on osin ollut hatarasti löydettävissä sotien jälkeisessä yhteiskunnassa. Useat nykyään keski-ikäiset ja vanhemmat miehet ovat tottuneet tuomaan tunne-elämänsä arempia asioita esille vain äideilleen, puolisoilleen ja muille naispuolisille tukijoille. Uudessa sukupolvessa alkaa jo näkyä merkittävää vahvistumista mieshyvän ymmärtämiselle ja siihen luottamiselle myös näissä hyvinvoinnille tärkeissä kysymyksissä. Tämä juontaa osin siitä, että miehet ovat aiempaa vahvemmin läsnä perheiden arjessa ja lapset oppivat näin tukeutumaan myös heihin.
Vertaisuudesta tulevaisuudessa
On luonnollista, että miesten ja naisten välinen, ja myös sukupuolten sisäinen vertaisuus ovat uusienkin sukupolvien elämässä tärkeässä asemassa. Nyky-yhteiskunnassa on normaalia, että miehet ja naiset toimivat yhteistyössä ja toisiaan arvostaen käytännössä kaikilla elämän osa-alueilla. Samalla naisten keskinäiset yhteiset, aiemmin miestapaisuuteen liitetyt vapaa-ajan tapaamiset ja retket ovat vahvasti yleistyneet ja kasvattaneet merkitystään naisten hyvinvoinnille – ja miesten keskuudessa niiden tärkeys on säilyttänyt asemansa. Sukupuoleen pohjaavan vertaistoiminnan merkitys nähdään kollektiivisesti hyvänä ja siihen tähtäävää toimintaa tuetaan sekä kansalaisten arjessa että ammatillisessa työssä.
Miesten keskinäisen ja naisten keskinäisen vertaisuuden ihmisten hyvinvointia vahvistavat vaikutukset ovat osa sitä kokonaisuutta, joka lopulta tähtää miesten ja naisten välisen, toisiaan kunnioittavan kumppanuuskulttuurin vahvistamiseen. On hyvä huomioida, että vaikka osa yhteiskunnan toimijoista keskittyy ensisijaisesti sukupuoleen perustuvan vertaisuuden tukemiseen, ei se tarkoita miesten ja naisten välisen yhteistyön merkityksen toissijaistamista. Päinvastoin, sukupuolten itseään ja toisiaan ymmärtävä ja arvostava yhteistoiminta on olennaista ihmisten hyvinvoinnille.
