23.09.2015

Miesten eroryhmistä apua erokriisiin

Artikkelissa Miessakit ry:n Erosta Elossa -toiminnan vastaava erotyöntekijä Jouni Linnankoski avaa eroryhmätoiminnan historiaa, mallia ja ryhmän sisältöjä. Artikkelissa kuvataan myös eroryhmään hakeutuvien miesten yleisimmät ahdistuksen ja huolenaiheet, kuinka niitä ryhmässä käsitellään ja mikä ryhmässä ja sen dynamiikassa auttaa miehiä eteenpäin. Lopuksi kerrotaan ryhmäläisten kokemista hyödyistä ryhmässä.

Erosta Elossa -toiminta käynnistyi vuonna 2005.  Alkuvaiheessa yksilön tukemiseen keskittyneen toiminnan rinnalle ryhdyttiin kehittämään miesten keskinäiseen vertaisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa ryhmätoimintamallia. Vuonna 2006 syksyllä pidettiin Helsingissä ensimmäinen eroryhmä ja seuraavana keväänä ryhmiä toteutui Helsingin ohella myös Tampereella ja Turussa. Vuonna 2015 ryhmiä kokoontuu kymmenellä eri paikkakunnalla 20 kappaletta. Yhdeksän vuoden aikana eroryhmätoiminta on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna ja pidettynä työmuotona. Miehet ovat havainneet sen itselle sopivaksi ja turvalliseksi tavaksi työskennellä eronsa parissa. 

Erosta Elossa -eroryhmämallin syntyyn ja kehittämiseen ovat vaikuttaneet erotilanteessa olevien miesten tuen tarpeet. Koko toimintansa ajan eroryhmämalli on saanut vaikutteita myös Miessakkien kouluttamilta eroryhmäohjaajilta. Keskeistä on ollut rakentaa toimiva kokonaisuus, jossa miehen kokema ero henkilökohtaisena kriisinä sekä usein eroon liittyvät käytännön kysymykset lapsen huoltajuudesta ja tapaamisista tulisivat nähdyiksi ja kohdatuiksi.  

Erosta Elossa -eroryhmämallin kantavana voimana on sen monitasoinen vertaisuus.  Vertaisuus syntyy ryhmässä useasta eri tekijästä. Ryhmä on tarkoitettu miehille, kaikkia ryhmään osallistujia yhdistää teemana ero ja ryhmää ohjaa miespuolinen henkilö. Useimpia ryhmäläisiä yhdistävät edellisten lisäksi huoltajuuskysymykset ja eron jälkeinen isyys.

Erotilanteessa oleva mies hyötyy vertaisuudesta monin tavoin. Mies voi kokea miesten eroryhmän räätälöidyn juuri häntä varten; hänen asemansa ja sukupuoli on otettu huomioon. Ryhmässä voi tuoda asioita esille itselle tutulla tavalla ja saada välittömän kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksen toisilta miehiltä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ryhmässä keskityttäisiin ex-vaimon tai viranomaisten taholta koettuihin epäoikeudenmukaisuuksiin. Ohjaaja huolehtii siitä, että ryhmäläiset tutkivat ensisijaisesti omaa kokemustaan ja osuuttaan päättyneen parisuhteen eroon johtaneessa vuorovaikutuksessa. Eron työstämisen avulla pyritään suuntautumaan eteenpäin omassa elämässä. Merkittävä ja usein uusi kokemus voi olla toisilta miehiltä saatu kannustus ja tuki. Toinen mies ei olekaan kilpailija tai uhka vaan tasavertainen, samoja ravisuttavia kokemuksia jakava inhimillinen matkakumppani.  

Moni mies joutuu erotilanteessa eroon paitsi vaimostaan myös lapsistaan.  Erilleen muutto tuo aluksi mukanaan yksinäisyyden, joka saatetaan kokea hyvin ahdistavana ja musertavana. Ryhmään liittyminen tarjoaa erotilanteen kaaoksellisuuteen turvaa ja yhteisöllisyyttä. Muiden miesten tarinoiden ja erilaisten ratkaisumallinen kautta mies pääsee katsomaan eroaan laajemmasta näkökulmasta. Se auttaa suhtautumaan ja suhteuttamaan omaan eroon liittyviä kokemuksia sekä rohkaisee miestä käsittelemään henkilökohtaisia kipupisteitä. Yksilöllisten tarpeiden ohella ryhmässä käsitellään eroprosessiin yleisesti liittyviä aiheita. Näin eroryhmän tavoite laajenee pelkästä erosta selviämisestä erosta oppimiseen.

Eroryhmän malli ja rakenne

Eroryhmän mallissa ja rakenteessa on pyritty huomioimaan miesten tarpeet erotilanteessa ja luomaan edellytykset turvalliseen ja luottamukselliseen kriisin sekä päättyneen parisuhteen työstämäiseen. Kysymys on ammatillisesti ohjatusta ja suljetusta vertais- ja kasvuryhmästä.

Ohjaajan rooli

Eroryhmää ohjaa Miessakkien kouluttama eroryhmäohjaaja. Ohjaajalta edellytetään ryhmädynamiikan tuntemusta sekä riittävää tietoa erosta ja eroprosessin kulusta. Ohjaajan rooli eroryhmässä asettuu vertaisena olemisen ja ammatillisen roolin välimaastoon. Ohjaajan riittävällä koulutuksella varmistetaan, että ryhmä toimii aidosti kasvuryhmänä ja kriisissä olevat miehet saavat riittävän tuen.

Ohjaajan rooli korostuu ryhmän käynnistämisvaiheessa ja pienenee, kun ryhmäläiset ovat saavuttaneet keskinäisen luottamuksen. Vertaisuus ja vertaistuki ovat ryhmän keskivaiheessa ryhmää kantava ja ryhmää rikastuttava voima. Ohjaajan merkitys vahvistuu uudestaan ryhmän päätösvaiheessa; ohjaaja auttaa ryhmää päätökseen ja huolehtii tarvittaessa yksittäisten ryhmäläisten ohjaamisesta jatkotuen piiriin.

Haastattelut

Kaikki ryhmään ilmoittautuneet haastatellaan. Haastattelun tarkoitus on madaltaa ryhmän aloittamisen kynnystä sekä tarkistaa mahdollisuus sitoutua ryhmään ja toisaalta sopivuus ryhmätyöskentelyyn.   

Haastattelutilanteessa ilmoittautuneet pääsevät kysymään ohjaajalta ryhmää koskevia, mieltä askarruttavia kysymyksiä sekä samalla tutustumaan ohjaajaan. Ohjaaja haastattelee ryhmäläiset käyttäen tukenaan haastattelulomaketta. Akuutissa kriisissä tai tuoreessa erotilanteessa ihmisen kyky osallistua ryhmään ja sen työskentelyyn saattaa olla heikentynyt. Ohjaaja punnitsee yhdessä haastateltavan kanssa onko ryhmän ajankohta sopiva vai tulisiko kriisissä olevan jäädä odottamaan myöhempää ajankohtaa ryhmään osallistumiselle. Silloin kun haastateltavalle ehdotetaan odottamaan jäämistä, ohjataan hänet soittamaan Miessakkien erotyöntekijälle, joka voi tarjota tilalle esimerkiksi henkilökohtaisen tukihenkilön.   

Eroryhmän toteutus

Ryhmä koostuu kymmenestä tapaamisesta viikon välein. Yhden tapaamiskerran kesto on kaksi tuntia. Tämä on osoittautunut sopivaksi tapaamisrytmiksi. Kriisissä olevalle miehelle tiiviin tuen tarve on suuri.

Ryhmän minimikoko on viisi miestä. Enimmillään ryhmään otetaan kahdeksan miestä. Ryhmän koko on mitoitettu käytössä olevan ajan määrään (2h) sekä kokemukselliseen tietoon toimivasta pienryhmästä.

Kriisissä ihminen saattaa kadottaa kykynsä arjen käytännön asioiden hoitamiseen, vuorokausirytmi häiriintyy unettomuuden seurauksena ja elämästä tulee helposti epäsäännöllistä. Säännöllisesti toistuvat tapaamiset, kurinalainen tapaamiskertojen aloitus ja lopetus sekä ryhmässä sovittavat ryhmän toimintatavat luovat turvalliset ja tukevat puitteet kriisinsä kanssa kamppailevalle.  

Tapaamiskerran rakenne

Tapaamiskertojen rakenne toistuu samana lukuun ottamatta ensimmäistä ja viimeistä tapaamista. Ensimmäisen tapaamisen tarkoitus on sopia ryhmän toimintatavoista, luottamuksen edellytyksistä ja antaa ryhmäläisille tilaa tutustua toisiinsa. Tutustuminen tapahtuu esittäytymällä ja oman erotarinan kertomisella. Viimeisessä tapaamisessa toteutetaan eroamiseen ja luopumiseen liittyvä erorituaali, saunotaan ja juhlistetaan ryhmän päättymistä.

Tapaamisten 2-9 rakenne on seuraava:

  1. Kuulumiskierros
  2. Kotitehtävän purku
  3. Ohjaajan alustus ja yhteiskeskustelu päivän teemasta
  4. Loppukierros

Tapaaminen käynnistyy kuulumiskierroksella, jonka aikana ryhmäläiset pääsevät päivittämään viikon tapahtumia sekä kertomaan eroon liittyvistä tunteistaan. Kuulumiskierros lämmittää ryhmän yhteiselle työskentelylle. Kotitehtävät on suunniteltu siten, että ne valmistavat ryhmäläisen seuraavaan tapaamisen teemaan. Kotitehtävän jakaminen toisten ryhmäläisten kanssa ei aina ole välttämätöntä, mutta tuo usein syvyyttä ryhmän yhteisiin keskusteluihin.

Ohjaajan tehtävä on tuoda alustuksellaan sisältöä ja tietoa päivän teemasta. Samalla alustus virittää ryhmän keskusteluun kyseisestä aiheesta. Joskus tapaamiskerran rakenne ja sen moniosaisuus ovat ristiriidassa ryhmäläisten henkilökohtaisten tarpeiden sekä ryhmän oman prosessin nostattamien aiheiden välillä. Tällöin ohjaajan on hyvä tunnistaa kyseinen jännite ja olla sopivassa määrin valmis poikkeamaan rakenteen tarkasta noudattamisesta. Loppukierroksen aikana ryhmäläiset pääsevät kertomaan, mikä heille oli kyseisessä tapaamisessa merkittävää. Loppukierros sulkee tapaamisen ja antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle vielä mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Kotitehtävät ja tapaamisten aiheet

Kotitehtävien tarkoitus on paitsi valmistaa ryhmäläisiä seuraavaan tapaamiseen, myös syventää ryhmäläisten itsetuntemusta. Kirjallisten kotitehtävien tekeminen tehostaa oppimista ja ylläpitää eroprosessin aktiivista työstämistä tapaamiskertojen välillä.

Toisen tapaamiskerran teema koskee eron käytännön järjestelyjä. Miessakkien eroryhmiin osallistuvista miehistä valtaosa on perheellisiä isiä. Tämän vuoksi eron käytännön taso ja siinä erityisesti huoltajuus- ja tapaamiskysymykset ovat miehiä kiinnostava puheen- ja pohdinnan aihe. Toiseen tapaamiseen miehet saavat tehtäväksi miettiä, mitä eroon liittyviä käytännön asioita on saatu eteenpäin ja mitä ei vielä ole. Tämän lisäksi pyydetään miettimään, mitä esteitä on sopimisen tiellä ja mitä näille esteille olisi tehtävissä.

Kun eron käytännön asioihin liittyvät suurimmat paineet on saatu purettua, on aika siirtyä tarkastelemaan erokriisin myllertämää tunne-elämää. Kolmannen tapaamisen kotitehtävä valmistaa miestä tiedostamaan erokriisin luonteen ja miten se vaikuttaa hänen tunne-elämään. Miestä pyydetään seuramaan ja kirjaamaan havaintoja omasta tunne-elämästä ja sen vaihtelusta viikon aikana. Kotitehtävässä pyydetään myös kiinnittämään huomiota siihen, miten tunteet saavat miehen toimimaan. Tämä tehtävä ohjaa ryhmäläistä kääntämään huomion sisäänpäin ja auttaa häntä saamaan paremman suhteen siihen, mitä kaikkea itsessä tapahtuu. Kolmannessa tapaamisessa ohjaaja voi konkretisoida ja käsitellä kriisin eri vaiheita myös toiminnallisesti. Hän voi pyytää ryhmäläisiä asettumaan janalle sen mukaan, missä vaiheessa erokriisiään ryhmän jäsen kokee olevansa.

Itsetutkiskelun jälkeen neljännessä tapaamisessa katse suunnataan takaisin perheeseen ja syvennytään tutkimaan ja tiedostamaan minkälaisia vanhemmuuden roolimalleja omassa perheessä käytettiin. Neljännen tapaamisen kotitehtävässä miestä pyydetään miettimään, minkälaista isän roolia hän on toteuttanut suhteessa lapsiin ja toisaalta vanhemmuutta verrattuna toiseen vanhempaan.  

Viidennessä tapaamisessa käsitellään parisuhteen historiaa. Tapaamisen aikana pohditaan, mikä suhteessa toimi ja mikä ei toiminut. Tutkitaan muun muassa parisuhteessa ilmenneitä niin sanottuja tunne-elämän lukkoja, jotka ovat lapsuudessa opittuja haitallisia kaavoja (skeemoja). Esimerkki uhrautumisen tunnelukko saa ihmisen herkistymään ja keskittymään puolison tarpeiden kuuntelemiselle ja huomioimiselle omien tarpeiden kustannuksella. Viidenteen istuntoon valmistaudutaan käymällä mielessä ja paperille laittaen läpi parisuhteen/avioliiton merkittävät käännekohdat sekä muistellaan, mitä käännekohdissa tapahtui. Sen lisäksi mietitään, miksi suhde ei toiminut ja miksi se päättyi eroon.

Omana aihekokonaisuutena kuudennella kerralla eroryhmässä käsitellään parisuhteen vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Suurin osa ryhmään osallistuvista miehistä ilmoittaa vaikeista tai tunneasioista puhumisen olleen parisuhteessa hankalaa tai päättyneen ei rakentavaan riitelyyn. Kuudennen istunnon kotitehtävässä paneudutaan parisuhteen puhe- ja riitelykulttuuriin. Kotona mietitään, miten avointa kommunikaatio päättyneessä parisuhteessa oli ja mikä siinä oli vaikeaa. Ohjaaja pitää kuudennen tapaamisen alkupuolella lyhyen alustuksen toimivasta ja toimimattomasta kommunikaatiosta ja riitelystä.  

Seitsemännen tapaamisen kotitehtävä haastaa miehen tutkimaan parisuhteen intiimiä puolta. Oliko ex-vaimon kanssa läheisyyttä riittävästi ja oliko seksuaalinen kanssakäyminen molemmin puolin tyydyttävää? Tapaamisen aikana keskustellaan läheisyyden ja seksin merkityksestä omassa suhteessa ja pyritään ymmärtämään niitä muutoksia, mitä läheisyydessä ja seksin laadussa tai määrässä tapahtui. 

Kun suhteen historiaa ja toimivuutta on käsitelty riittävästi, on jälleen aika palata tutkimaan eron vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja itsearvostukseen. Kahdeksannella tapaamiskerralla tutkitaan, miten ero on vaikuttanut itsetuntoon. Onko itsetunto heikentynyt jätetyksi tulemisen seurauksena vai onko se kenties vahvistunut, kun on pystynyt tekemään päätöksen erota? Kotitehtävän annossa miestä pyydetään tekemään viikon ajan asioita, jotka vahvistavat itsetuntoa. Tapaamisen aikana miehiä pyydetään nimeämään vahvuuksiaan ja katsomaan itseään myönteisessä valossa. Itsetunnon tutkiskelu ja sen näkeminen, että itsetunnon lasku on normaali ilmiö eron jälkeen, tuovat tarvittavaa ymmärrystä haavoittuneelle minäkuvalle.

Noin 70 % eroista on Suomessa naisten alulle panemia. Sama suhdeluku näkyy jätettyjen ja jättäjien määrissä Miessakkien eroryhmissä. Valtaosa ryhmiin osallistuvista miehistä on tullut jätetyksi. Jätetylle puolisostaan irti päästäminen voi olla ja on usein haasteellinen tehtävä, johon tarvitaan aikaa. Yhdeksänteen tapaamiseen miestä pyydetään kirjoittamaan jäähyväiskirje ex-puolisolle. Ohjaajan tehtävänä on tukea luopumista ja auttaa ryhmäläisiä hyväksymään tapahtunut ero.  Kymmenennen ja viimeisen tapaamisen kotitehtävä liittyy edelleen ex-puolisosta luopumiseen. Miehiä pyydetään ottamaan tapaamiseen mukaan jokin esine tai muisto, josta on valmis luopumaan. Kymmenennen tapaamisen henkisenä sisältönä on luopuminen. Ryhmäläiset valmistautuvat luopumaan ryhmästä sekä osallistuvat rituaaliin, jonka tarkoitus on edesauttaa ex-puolisosa irtautumista. Rituaali tapahtuu elävän tulen äärellä ringissä istuen. Kukin mies istuu hetken aikaa ryhmän keskellä katse tuleen päin suunnattuna. Halutessaan mies kiittää ex-puolisoaan yhteisestä matkasta, sen iloista ja suruista ja laittaa hiljaisuuden vallitessa tuleen mukanaan tuoman ex-puolisosta muistuttavan esineen.  

Keskustelu ryhmässä

Eroryhmässä käytävien keskustelujen sisällöt voivat vaihdella eron konkreettisten tapahtumien kuvailusta eron käytännön puolen pohdintoihin sekä eron emotionaalisen kokemisen sanoittamiseen ja ilmaisuun. Jokainen ryhmäläinen tuo ryhmän keskusteluihin omat kokemuksena ja käsityksensä eroon johtaneista syistä, miltä ero tuntuu ja miten se on vaikuttanut elämään. Ryhmässä ohjaaja ottaa esiin erokriisin luonteen, sen eri vaiheet ja auttaa ryhmään osallistuvia ymmärtämään, mitä itsessä tapahtuu. Ryhmään osallistuvilla isillä on usein suuri tarve kertoa ja kuulla toisten isien ajatuksia ja kokemuksia koskien lastensa huoltajuutta ja tapaamisia tai mahdollisia oikeusprosesseja. Näissä asioissa toisilta miehiltä saatetaan odottaa neuvoja ja niitä myös mielellään jaetaan.  Yksi keskeinen teema koskee eronjälkeistä vuorovaikutusta ex-puolison kanssa. Kanssakäyminen on usein vaikeaa ja satuttavaa; siksi tarve pohtia ääneen sekä saada uusia näkökulmia tähän aiheeseen on suuri. Emotionaalisiin asioihin liittyvissä pohdinnoissa miehet tuovat esiin eroamiseen ja perheen hajoamiseen liittyviä haasteitaan. Kun ryhmässä on petetyksi tulleita tai itse puolisoaan pettäneitä, puhutaan ryhmässä erilaisista teemaan liittyvistä tunteista ja moraalikysymyksistä. Ryhmän vanhetessa, jos ryhmästä on tullut riittävän turvallinen, uskaltautuvat miehet puhumaan yksinäisyydestään ja mahdollisista itsemurha-ajatuksistaan.

Puhumalla ryhmässä omista kokemuksistaan mies tulee kuulluksi ja saa ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Toisten tarinoiden ja näkökulmien avulla ryhmäläinen voi nähdä ja tarkastella omia kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan etäämmältä ja saada niihin uuden perspektiivin. Ryhmän tuki ja hyväksyntä kannattelevat ja auttavat ryhmäläistä työstämään omaa eroa eteenpäin. Toisinaan ryhmäläiset tulevat toisten ryhmäläisten taholta haastetuksi jonkin oman näkökulmansa tai asenteensa kanssa. Tasavertaisessa ja kannustava henkisessä ryhmässä haastetuksi tuleminen kestetään yleensä hyvin. Sen avulla mies voi tiedostaa mahdollisen rajoittuneen katsontakantansa tai asenteensa ja pystyä päästämään siitä irti. Yksinäisyyden kokemuksen ja itsemurha-ajatuksen ääneen lausuminen on jo itsessään helpottavaa sekä tuhoavaa käyttäytymistä ehkäisevää.

Eroryhmän hyödyt miehelle

Erosta Elossa -eroryhmistä kerätään säännöllisesti palautetta. Ensimmäinen palaute kerätään heti ryhmän päättyessä ja toinen, kun ryhmän päättymisestä on kulunut noin kuusi kuukautta. Ryhmän päättyessä annetuissa palautteissa korostuu vertaisuuden ja turvallisen ilmapiirin merkitys. Esimerkiksi vuonna 2014 annettujen palautteiden perusteella eroryhmissä vallinneesta luottamuksesta ja avoimuudesta annettiin asteikolla 1-10 arvosanoiksi 9,3. Ryhmissä koettu turvallisuus ja avoimuus mahdollistavat palautteiden perusteella omien kipeiden tunteiden kohtaamisen ja erontilanteen paremman jäsentämisen. Vertaisuus puolestaan vähensi eron synnyttämää yksinäisyyttä ja irrallisuutta sekä avarsi näkökulmia omaan eroon.

Moni mies kokee itsensä eron edessä avuttomaksi ja keinottomaksi. Palautteiden mukaan miehet kokevat saavansa ryhmästä uusia työkaluja erosta selviämiseen. Mahdollisuus samaistua toisten samassa elämäntilanteessa olevien miesten kokemuksiin, auttaa miestä suhteuttamaan erokokemustaan, joka puolestaan pienentää omaa epäonnistumisen kokemusta. Näistä seuraa usein toivon herääminen ja usko omaan selviytymiseen.

”Selkiytti omaa päätä ja avasi silmiä, että omat asiat voisivat olla huonomminkin.”

”Huomata muilla samanlaisia tunteita ja haasteita.”

 ”Sain työkaluja, selviytymiskeinoja ja etenkin toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.”

”Sai puhua asioista, joista muuten ei pysty.”

”Koska haasteet kohdallani keskittyivät enemmän tunnepuoleen yms. asioihin, pystyin puhumaan asioistani vapaammin kuin tuttujen kanssa.”

”Henkinen kuntoni on parantunut merkittävästi.”

”Ahdistus väheni ja opin pitämään paremmin puoleni naisen kanssa.”

Kysymykseen, mitä olet oppinut ryhmässä, miehet kertovat muun muassa oppineensa armollisuutta itseään kohtaan, kuuntelemaan toista ihmistä, antamaan toiselle anteeksi, luopumaan syyllisen etsimisestä, ottamaan toinen ihminen paremmin huomioon sekä olemaan itselle rehellisempi.

Kuuden kuukauden seurantakyselyssä selvitetään muun muassa, miten eroryhmän käynyt mies arvioi ryhmän merkitystä erostaan selviämiseen. Yli 90 % vastaajista arvioi ryhmällä olleen jonkin verran tai paljon vaikutusta hänen nykyiseen parempaan tilanteeseen.

”Vertaistuki ryhmän aikana, siitä syntyneet ajatukset ja yhteydenpito ryhmäläisten kanssa ovat auttaneet.”

”Olen ryhmän tuella ja tehtäviä tehden päässyt selville eroni syistä ja antamaan itselleni ja exälle anteeksi.”

”Sain näkökulmia asioihin, omien ajatusten selvittäminen ja kriisin kohtaaminen muiden avulla oli korvaamatonta.”

”Moni mies oli paljon kokeneempi kuin minä ja sain heiltä hyviä neuvoja ja tukea.”

”Oli vapauttavaa jutella ilman pelkoa että sinua epäillään jostain tai arvostellaan.”

Eroryhmään osallistumisella on monia myönteisiä vaikutuksia miehen sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ryhmän ja vertaisuuden voima ja vaikutus näyttäytyy siinä, miten erilaisista taustoista tulevat ja erilaisissa parisuhteissa eläneet miehet voivat hyötyä samasta ryhmästä. Loppujen lopuksi miesten erotilanteiden erot ja niihin liittyvät henkilökohtaiset kokemukset eivät ole niin toisistaan poikkeavia ja erilaisia kuin päällepäin saattaa näyttää. Eroryhmässä jokainen mies on kuin saunan lauteilla ilman jäykistäviä titteleitä ja ulkoisia statussymboleita; yhteisen kriisin äärellä mies kohtaa toisen miehen vertaisenaan.


Lähettäjä
Webmaster
23.09.2015
Viimeksi muokattu
10.11.2015
Tunnisteet: ms20-v
Ei kommentteja