04.09.2015

Miesryhmätoiminta ja sen toteuttaminen

Kehittämispäällikkö Peter Peitsalon kirjoittamassa artikkelissa kuvataan Miessakit ry:n miesryhmien perustaa, toimintaa ja tästä saatuja käytännön kokemuksia. Lisäksi artikkeli antaa lukijalle käytännönläheisiä ohjeita ryhmien järjestämiseen liittyen.

Miessakit ry:n miesryhmillä on perinteitä jo yli kolmelta vuosikymmeneltä. Ensimmäiset perustetut ryhmät olivat niin sanottuja kasvuryhmiä. Näissä miehillä oli mahdollisuus keskustella toisten miesten kanssa erityisesti miehenä olemiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskeisiä tavoitteita olivat henkinen ja sosiaalinen kasvu, parantuneet tunnetaidot sekä keskinäisen sosiaalisen pääoman vahvistuminen. Käytännön työn myötä ryhmien rakennetta ja sisältöjä on kehitetty yhdessä ryhmien ohjaajien kanssa ja kasvuryhmätoiminta on vakiintunut 2010-luvun taitteessa pitkälti nykyisen kaltaiseen Vertaissakki-muotoon.

Mukana olleiden miesten kokemukset kasvuryhmien käyttökelpoisuudesta ovat olleet myönteisiä. Jo toiminnan alkuvaiheessa huomattiin, että ryhmiin osallistuminen, omasta elämästä, kokemuksista ja tunteista puhuminen tukevat miehiä sekä elämään liittyvien arkisien kysymysten että syvempien kriisien käsittelyssä. Tältä pohjalta syntyi ajatus kehittää systemaattisemmin miesnäkökulmaista ja mieserityistä hyvinvointityötä.

Lähtökohtainen tavoite miesten kasvuryhmätoimintaan liittyen oli valtakunnallisen ryhmistä koostuvan verkoston rakentaminen. 90-luvun puolivälin jälkeen yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet miesten rooleihin ja miehenä olemiseen, ja osin niiden myötä on ilmaantunut uudenlaisia hyvinvointiin liittyviä haasteita. Näihin vastaaminen on edellyttänyt enemmän tarkemmin rajattuihin aihealueisiin kohdennettuja tukipalveluita. 2000-luvulla Miessakit onkin kehittänyt useita erilaisia toimivia miehille kohdennettuja vertaisryhmiä. Ryhmätoiminnasta saatuja kokemuksia on myös hyödynnetty järjestön tarjoamassa henkilökohtaisessa tukityössä. Miesten keskinäinen vertaisuus, työskentelyn miesnäkökulmaisuus sekä miehistä ja mieheydestä kertynyt tieto näyttäytyvätkin vahvasti myös kaikessa tämän päivän ammatillisessa työssä. Myös Vertaissakkeja ja muita vertaisryhmiä toteutetaan yhä edelleen ympäri Suomen.

Miesryhmätoiminnan perusta

Ensimmäisistä miesten kasvuryhmistä lähtien Miessakit ry:n ryhmätoiminnan perustana ovat olleet mieserityisyys, miesten keskinäinen vertaisuus ja miesnäkökulmaisuus. Vuosien käytännön toteutuksesta saadut kokemukset osoittavat, että nämä ovat yhä edelleen merkittävä ammatillinen laatutekijä ja erityispiirre. Ne myös tekevät miesryhmistä sekä sisällöllisesti että toteutukseltaan ainutlaatuisia, oli kyse sitten ryhmätoiminnasta yleisesti tai miehiin kohdistuvasta sosiaalista hyvinvointia edistävästä työstä.

Miesryhmätoiminnassa mieserityisyys näyttäytyy muun muassa keskustelujen teemoissa. Useat keskusteluiden aiheet liittyvät kiinteästi miehenä olemiseen, miehen läpi elämän jatkuvaan kehitykseen, sekä omaa itseä koskevan käsityksen muodostumiseen. Tyypillisiä aiheita ovat esimerkiksi isyys, suhde omaan isään, mieheen kohdistuvat odotukset, miehen seksuaalisuus sekä oma yksilöllinen kasvuprosessi. Näistä keskustelu toisten miesten kanssa on useille miehille ainutlaatuinen mahdollisuus pohtia itseä mieheyden kautta. Toisilta miehiltä saatu tuki ja ylipäätään kokemus miesten keskinäisestä avoimuudesta ja luottamuksesta koetaan myös terapeuttiseksi. Hyväksytyksi tulemisella ja miesten ryhmään kuulumisella on monille vahva hyvinvointia edistävä vaikutus.

Miesten keskinäinen vertaisuus luo hyvän pohjan erilaisten asioiden käsittelylle, henkilökohtaiselle kehittymiselle ja keskinäiselle tuelle. Erityisesti sosiaalisen tuen mahdollistava vertaisuus kuuluu liian harvoin miesten välisiin ihmissuhteisiin, mistä johtuen tämän edistäminen on aina ollut miesryhmätoiminnan keskiössä. Vertaisuus ilmentyy, ja sitä voidaan edistää, esimerkiksi ryhmissä käytävien keskusteluiden aiheiden kautta. Yhteisten asioiden ja kysymysten ääreen pysähtyminen yhdistää.

Ryhmätoiminnassa miesnäkökulmaisuus tulee usein esiin tavoissa käydä keskusteluja. Miehet voivat pohtia asioita usein luontevasti miesnäkökulmasta ilman erityisempää ohjaamista tähän. Esimerkiksi käsiteltäessä häpeää ja tähän liittyvä omakohtaisia kokemuksia, monet miesten kertomuksista ovat liittyneet joko omaan mieheksi kasvuun, miehenä olemiseen tai omaan isään. Ryhmäläisten omia kokemuksia saatetaan joskus peilata myös yleisemmin mieheyden ja tähän liittyvien odotusten kanssa. Tällöin henkilökohtaisten kokemusten kietoutuminen yleisempään miesnäkökulmaan luo uusia merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksille. Tämä puolestaan mahdollistaa sekä oman kehittymisen että myös oman itsen paremman hyväksymisen juuri sellaisena miehenä kuin on. Ikääntyneiden miesten vertaisryhmän ohjaaja on listannut ryhmässä käsiteltyjä aiheita, joista osassa miesnäkökulma tulee selvästi teeman kautta esille.

”Mahdollisimman monista asioista nuoruudesta, töistä, matkoista, sodista, musiikista, naisjutuista, riiuureissuista.”

Miesryhmien tunnuspiirteitä

Ryhmätoiminnan perustan lisäksi miesryhmissä on piirteitä, jotka ovat vakiintuneet vuosien kuluessa hyviksi käytännöiksi. Huolimatta siitä, että osa piirteistä liittyy lähes kaikkeen vertaisryhmätoimintaan, ovat muun muassa miesryhmien ohjaajat nostaneet näitä esille miesryhmiin liittyvissä kuvauksissaan. Näiden huomioiminen on myös olennaista miehille kohdennettuja ryhmiä suunniteltaessa, koska ne ovat osoittautuneet useissa palautteissa merkittäviksi tekijöiksi ryhmien onnistuneen läpiviennin kannalta.

Ryhmät ovat miesten järjestämää toimintaa miehille. Ryhmän ohjaajana toimii joko miesryhmänohjaajakoulutuksen käynyt tai muuten riittävät ryhmänohjaustaidot omaava mies. Ryhmän koostuessa vain miehistä, monet toimintaan osallistuneet ovat kertoneet, että he ovat kokeneet voivansa puhua asioistaan juuri itselle luontevalla tavalla ilman tarvetta pohtia liikaa, mitä asioita voi sanoa ja miten. Ryhmissä vallitsee usein keskinäinen luottamus siitä, että tietynlainen miehenkarhea tapa ilmaista asioita tai mahdollinen huumorin käyttö tulevat oikealla tavalla ymmärretyksi. Tapa, jolla asioita saatetaan ilmaista, ei tällöin muodostu esteeksi asioiden esiintuomiselle tai niiden käsittelylle.

”Monia kysymyksiä on helpompi käsitellä miesporukassa, sama varmaankin pätee myös vastakkaisessa sukupuolessa.”

Ryhmä perustuu avoimuudelle ja luottamuksellisuudelle. Miesten keskusteluryhmässä avoimuudella ja luottamuksella on keskeinen asema ryhmän onnistumisen kannalta. Miesten tottumattomuus puhua avoimesti omista henkilökohtaisista asioista edellyttää, että ryhmässä vallitsee tarpeeksi luottamuksellinen ilmapiiri. Riittävä luottamuksen syntyminen mahdollistaa hankalienkin asioiden esiin nostamisen ja käsittelyn avoimesti. Luottamuksen rakentamisessa hyvällä ohjaajuudella sekä ryhmätoiminnan pelisäännöillä, erityisesti vaitiolovelvollisuudella, on keskeinen merkitys.

Keskinäinen kunnioitus ja tasavertaisuus mahdollistavat erilasten ihmisten, näkökulmien ja kokemusten esille tulon ja hyväksymisen ryhmässä. Jokaisella ryhmän jäsenellä on ainutlaatuinen elämä ja tapa tarkastella ja kokea asioita. Näiden näkyväksi tekeminen ja hyväksyminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin toisia ihmisiä sekä oppia samalla itsestään. Kuitenkaan se, mitä ihmiset ryhmän ulkopuolella tai mitä he taustoiltaan ovat, ei määrittele heitä ryhmien jäseninä. Jokaisen panos ryhmään on yhtä merkityksellinen koulutuksesta, työstä tai siviilisäädystä riippumatta.

Kohdatuksi tulemisen mahdollistaminen liittyy olennaisesti miesryhmien tavoitteisiin. Mahdollisuus tulla nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin itse on, on tärkeää. Monet miehet kaipaavat avointa ja luottamuksellista suhdetta toisiin miehiin, mutta kokevat sen rakentamisen aikuisiällä vaikeaksi. Tästä syystä useimmissa miesryhmissä painotetaan keskinäistä keskustelua ja henkilökohtaisista asioista puhumista. Eräs miesryhmien ohjaajakoulutettava on todennut, kuinka ryhmän jälkeen osallistujien tennarit ovat usein paljon kevyemmät; puhuminen ja oleminen toisten kanssa parantavat omaa oloa.

Jakaminen on erilaisten näkökulmien ja kokemusten vaihtoa yhteisestä asiasta. Monet miehet yllättyvät, toisten kokemusten ollessa niin samankaltaisia omien kanssa. Samankaltaisuuden huomaaminen vähentää usein näihin liittyvää tunnekuormaa. Hyväksynnän ja myötätunnon saamisen lisäksi toisen vastaava kokemus normalisoi omaa, ja kokemus yksinolosta ongelman kanssa tyypillisesti vähentyy.

”Tärkeää saada miesten puhua keskenään juuri heitä koskettavista erityiskysymyksistään – aiheistaan kaikessa rauhassa!”

Miesten keskinäinen tuki on merkittävä osa sekä hyvinvointia että mieskuvan laventamiseen liittyvää työtä. Vertaisryhmissä tarjoutuva kokemus miesten keskinäisestä tuesta on paitsi lähes poikkeuksetta myönteinen, myös kasvattava. Tuen antaminen, myötätunnon ja välittämisen osoittaminen toiselle miehelle saattaa useille miehille olla hankalaa. Vertaisryhmissä näitä taitoja on kuitenkin mahdollista omaksua. Omakohtaisen kokemuksen jälkeen sekä tuen antaminen että vastaanottaminen on usein luontevampaa.

Kasvun ja oppimisen mahdollistaja

Hyvinvoinnin lisäämisen ohella miesryhmät edistävät myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Tämän tapahtuu keskusteluiden, ryhmän kehittymisen sekä jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Kokemuksellinen oppiminen on yksi tehokkaimmista oppimisen muodoista ja soveltuu hyvin aikuisten kanssa tehtävään työhön.

Ryhmät muodostuvat jäsenilleen sekä samaistumiskohteeksi että toimivat peilinä, jonka avulla omaa itseä on mahdollista tarkastella. Miesryhmien koostuessa ainoastaan miehistä, ryhmään muodostuu jäsenten keskinäisen tutustumisen sekä luottamuksen ja avoimuuden myötä jaettu käsitys maskuliinisuudesta ja miehenä olemisesta. Sen sijaan, että mieheys rakentuisi perinteisten maskuliinisina pidettyjen ominaispiirteiden mukaiseksi, sitä määrittää enemmän keskinäinen avoimuus, luottamus ja sosiaalinen tuki. Monelle tämä mahdollistaa uusien vuorovaikutustapojen oppimisen ja tunneilmaisun kehittämisen aiempaa monipuolisemmaksi.

Perinteisestä poikkeava maskuliinisuus ryhmässä, sekä yleiset ryhmädynamiikkaan liittyvät lainalaisuudet tarjoavat ryhmän jäsenille mahdollisuuden tarkastella itseään suhteessa toisiin. Miltä minusta tuntuu olla jäsenenä tässä ryhmässä? Onko minun helppo puhua toisille miehille itsestäni? Mitä tunteita ryhmä minussa herättää? Muun muassa pohtimalla näitä kysymyksiä, osallistujat oppivat tuntemaan itseään paremmin. Ryhmän tapahtumat ja ryhmissä käsiteltävät teemat herättävät jokaisessa osin yhdenmukaisia, osin erilaisia tunteita. Näiden ääreen pysähtyminen auttaa jäseniä sekä pohtimaan itseään miehenä, käsityksiään mieheydestä että myös kasvattamaan tunnetaitojaan.

Ryhmän luonteesta johtuen jäsenten keskinäinen vuorovaikutus rakentuu nopeasti henkilökohtaiselle tasolle. Tällöin vuorovaikutussuhteisiin tulee usein myös syvyyttä ja merkityksellisyyttä. Monista ryhmistä osallistujille jää pysyviä kaverisuhteita, joissa avoin keskustelu ja keskinäinen tuki ovat keskeisessä roolissa.

Miesryhmien käytännön kokemuksia

Perinteisten Miesten Vertaissakki -kasvuryhmien rakenne on vakiintunut vuosien myötä kymmeneen tapaamiseen, joista kukin kestää kaksi tuntia. Suurin osa ryhmien ohjaajista ei teemoita ryhmätapaamisia etukäteen, vaan antaa ryhmän valita niitä aiheita, joita kulloinkin koetaan tärkeiksi käsitellä. Ainoastaan ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla istunnon kulku on erilainen. Ensimmäisellä kerralla käydään läpi ryhmän tarkoitusta sekä tavoitteita ja luodaan yhteisiä pelisääntöjä. Pelisäännöt liittyvät usein vaitiolovelvollisuuteen sekä käytäntöihin, mikäli osallistuja myöhästyy tai on estynyt osallistumaan tapaamiseen. Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmäläiset pohtivat, mitä ovat saaneet ryhmästä ja myös mahdollisista jatkoista sovitaan. Usein ainakin osa ryhmien jäsenistä ovat halukkaita joko yhteen tai useampaan tapaamiseen.

Vertaissakki-ryhmien lisäksi Miessakit on myös kehittänyt erilaisia teemoitettuja ryhmiä. Eniten kokemusta on kertynyt miesten ero- ja isäryhmistä. Molemmat näistä on rakennettu siten, että tapaamisten määrä, istuntojen kesto sekä käsiteltävät aiheet on vakioitu. Esimerkiksi eroryhmissä tapaamisia on kymmenen, isäryhmissä puolestaan neljä. Muita ryhmiä ovat olleet miesten Patikka-, Kirjallisuus- ja Säbäsakki, Isänä Työelämässä -ryhmä sekä Vieraasta Veljeksi -projektin aikana luotu oppimisryhmätoimintamalli monen suuntaisen kotoutumisen ja suomen kielen harjoittelun tueksi. Ohessa osallistujien kertomana, mitä he saivat osallistumisesta Vertaissakkiin ja Säbäsakkiin.

”Vertaistukea miehenä olemisen eri haasteissa ts. huomaa muillakin olevan kaikenlaisia elämäntilanteita ja kuitenkin paljon yhteistä”

”Liikunnan iloa, kunnon kohotusta, energiaa viikkoon, hyvää mieltä.”

Vuosina 2006–2008 läpiviedyssä Miesten Tueksi -projektissa pilotoitiin Miessakkien mallin mukaista vertaisryhmätoimintaa Eläkeliitossa ja Mielenterveyden keskusliitossa. Kumpaankin organisaatioon koulutettiin miesryhmien ohjaajia, jotka toteuttivat miesryhmätoimintaa itsenäisesti omilla paikkakunnillaan. Keskeisimmät projektista saadut tulokset vahvistivat jo olemassa olevaa tietoa sekä toiminnan merkityksellisyydestä että toteutukseen liittyvistä erityskysymyksistä. Esimerkiksi koulutettujen ohjaajien mielestä miehille kohdennettu vertaisryhmätoiminta on tarpeellista.

”Monille miehille on helpompi puhua miesten porukassa ilman naisia, elämän kipeistä kysymyksistä.”

”Miesten tarinatupa (myös muut keskustelukerhot) on hyvä ja tarpeellinen. Ikääntyessä mieheltä poistuu ystäväpiiriä ja uusien suhteiden solmiminen vanheneville miehille yksin tuntuu olevan lähes ylivoimaista.”

”’Miehen mallia ja miesten ohjaamaa toimintaa varmasti tarvitaan, kun valtaosa asiakkaista on miehiä ja työntekijöistä naisia.”

Miesryhmätoimintaan liittyvät haasteet ovat vuosien ajan olleet melko samankaltaisia. Keskeisin ja samalla suurin haaste miesryhmätoiminnassa on miesten korkea kynnys osallistua toimintaan. Todennäköisesti korkean kynnyksen taustalla on miesten naisiin verrattuna vähäisempi kiinnostus tämän kaltaista toimintaa kohtaan sekä myös korkeampi kynnys keskustella ryhmässä itselle vaikeiksi tai henkilökohtaisiksi koetuista aiheista mikäli oma elämä ei ole akuutissa kriisissä tai muutoksessa. Toinen haaste liittyy tyypillisesti ryhmässä vetäytyvien henkilöiden aktivoimiseen. Usein puheliaita ihmisiä on helpompi rajoittaa, kuin hiljaisia saada mukaan. Molemmat haasteista tulivat esiin myös aiemmin kuvatun projektin pilottiryhmissä.

”Vaikeinta on kaikkien mukaan saanti kaikkiin asioihin. Joutuu miettimään usein hiljaisimpien elämän sisältöä ja hakea sieltä kaikkia kiinnostavia aiheita. Ei oo helppoo… mutta onnistuessaan antoisaa…”

Jotta miesryhmät toimisivat riittävän hyvin, on niissä hyvä olla erikseen nimetty ohjaaja. Ohjaajan tehtävänä on tukea ryhmän toimintaa siten, että ryhmä vastaa mahdollisimman hyvin tarkoitustaan. Esimerkiksi keskusteluihin painottuneissa vertaisryhmissä aktiivinen ja toiset huomioiva osallistuminen on tuloksellisuuden kannalta elintärkeää.

Miesten vertaisryhmien merkityksestä

Huolimatta toiminnan toteutukseen liittyvistä haasteista, miesten vertaisryhmätoiminta on tärkeä toimintamuoto. Miesryhmien erityinen merkitys liittyy hyvinvoinnin edistämiseen tätä tukevan työn kehittämisessä sekä mieskuvan muuttamiseen monimuotoisempaan ja emotionaalisesti väljempään suuntaan. Vertaissakkien avulla miehet pääsevät keskustelemaan yleisesti mieheydestä ja miehenä olemiseen liittyvistä kysymyksistä sekä saavat mahdollisuuden luoda uusia kaverisuhteita toisten miesten kanssa. Enemmän toiminnallisuutta sisältävät ryhmät edistävät fyysistä hyvinvointia ja tarjoavat mielekästä matalan kynnyksen tekemistä.

Miesryhmistä kerätty palaute auttaa kehittämään miesten kanssa tehtävää työtä. Ymmärrys siitä, mitä miehet toiminnalta tarvitsevat, minkälaisia kysymyksiä heillä eri elämäntilanteissa on ja minkälaista apua he itselleen toivovat tarpeen niin vaatiessa, on olennaista järjestön toiminnan ja eri työmuotojen sisältöjen kehittämisessä. Yhtenä olennaisena tavoitteena onkin pyrkiä luomaan erilaisista toiminnoista ja tukimuodoista sellaisia, jotka vastaavat miehiltä itseltään nousseeseen tarpeeseen. Tätä tietoa on myös tärkeätä jakaa muiden toimijoiden käyttöön.

Mieskuvaan liittyvä ymmärrys sekä tietämys siitä, miten mieskuva ilmentyy ja vaikuttaa eri yhteyksissä, on keskeistä järjestön toiminnassa. Mieskuvan rakentava tarkastelu ja tietyiltä osin laventaminen on aina kuulunut Miessakkien tehtäviin. Tähän liittyvää työtä tehdään yksittäisten miesten ja miesryhmien lisäksi myös koulutus- ja vaikuttamistoiminnan keinoin. Työn vaikutukset näyttäytyvät parhaimmillaan myönteisinä muutoksina niin yksittäisten miesten elämässä, miesten välisissä suhteissa kuin perheissä; vanhemmuudessa ja parisuhteissa.

 

LÄHTEET

Peitsalo P. 2008 Miesryhmät – teoista sanoihin. Miessakit ry:n julkaisuja 2008:1. Helsinki: Edita Prima Oy


Lähettäjä
Webmaster
04.09.2015
Tunnisteet: ms20-v
Ei kommentteja