27.01.2015

Miestyö – hyvinvointityötä miesten kanssa

Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperin ja kehittämispäällikkö Peter Peitsalon kirjoittamassa tekstissä tarkastellaan sekä ammatillisesti että vertaispohjalta toteutettua miestyötä. Artikkelissa syvennytään myös miesten avun hakemiseen ja asiakkuuteen liittyviin keskeisiin kysymyksiin.

Miestyö on miesten kanssa tehtävää sukupuolisensitiivistä työtä. Asiakkuudessa huomioidaan mahdollisia sukupuolivaikutuksia ja/tai asiakkuus rakentuu ensisijaisesti miehen henkilökohtaiselle avun ja tuen tarpeelle. Tämän lisäksi näkemyksemme mukaan miestyössä työmuotona on muutamia keskeisiä elementtejä, jotka eriyttävät miestyön muusta miesten kanssa tehtävästä työstä. Näitä elementtejä ovat muun muassa

  • Miesten asiakkuus ja miesten kanssa työskentely on kiinteä osa perustehtävää;
  • Työskentely miesten kanssa on suunnitelmallista;
  • Mieheys ja miestapaisuus tulevat huomioiduksi työn suunnittelussa ja toteutuksessa; ja
  • Sukupuolisensitiivinen lähestyminen asiakkaaseen ja työntekijän sukupuolen huomiointi.


Suomalainen miestyö on pääsääntöisesti muotoutunut ongelmia korjaavaksi kriisityöksi. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa miesten kanssa tehtävän väkivaltatyön yleisyys, sen pitkät perinteet sekä tietoisuus miesten kanssa tehtävän psykososiaalisen tukityön tarpeellisuudesta. Kuitenkin viimeisten vuosien aikana miestyön fokusta on käännetty aiempaa enemmän myös ennaltaehkäisevälle, jo olemassa olevaa hyvinvointia vahvistavalle puolelle. Perinteisten ammatillisten toimintojen oheen on syntynyt useampia matalan kynnyksen toimintamuotoja. Kohderyhmänä näissä ovat pääsääntöisesti olleet miehet itse, heidän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Myös isien ja lasten keskinäinen suhde sekä isyyden vahvistaminen on yhä useammassa työmuodossa toiminnan keskiössä.

Miestyön toteutuksesta

Ammatillista miestyötä

Uusien miestyön muotojen vakiinnuttua ja perinteisten työmuotojen uudistumisen myötä, käsitys miehistä sekä käsitys miehistä avun hakijoina on sekä miestyössä että laajemminkin muuttunut aikaisempaa syvällisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Miestyön kehittymisen kannalta eri työmuodoista saadut kokemukset ovat myös lisänneet ymmärrystä miehistä eri elämäntilanteissa ja tarjonneet aikaisempaan verrattuna monipuolisempaa kuvaa miehen asiakkuudesta sekä ammatilliseen apuun liittyvistä tarpeista ja haasteista.

Suomessa miestyötä ovat kehittäneet pääsääntöisesti kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat saaneet toimintaansa rahoituksen valtaosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Tämä panostus on ollut merkittävää erityisesti sukupuolten välisten hyvinvointierojen kaventamisessa miesten hyvinvointiin keskittyen. Miestyön tukeminen on mahdollistanut erilaisten sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön toimintamuotojen kehittämis- ja juurruttamistyön sekä näistä saatujen kokemusten levittämisen laajemman verkoston hyödynnettäväksi. Tämä on lisännyt miestyön näkyvyyttä, joka on suoraan vaikuttanut esimerkiksi miestyötä käsittelevien opinnäytetöiden määrän kasvuun viimeisten vuosien aikana.

Ammatillisesti toteutettu miestyö pitää sisällään kaksi keskeistä päälinjaa, poikien ja miesten kanssa tehtävän työn. Nuorten kanssa tehtävä työ näyttää painottuvan kasvun ja kehityksen sekä oman identiteetin löytämisen tukemiseen yksilötyön ja ryhmätoiminnan keinoin. Myös nuorten miesten isäryhmiä ja tunnetaitojen oppimiseen tarkoitettuja toimintoja on olemassa. Aikuisten kanssa tehtävä miestyö on painottunut eri elämäntilanteisiin liittyviin tukimuotoihin. Miehen näkökulmasta keskeisimpiä elämäntilanteita, joissa ammatillisen tuen piiriin tullaan, ovat isäksi tuleminen, ero, väkivallan käyttö tai muut äkilliset kriisit, jotka tarjottujen palveluiden valossa näyttävät usein liittyvän jollain tapaa isyyteen.

Vertais- ja vapaaehtoispohjalta tehty työ

Vertais- ja vapaaehtoispohjalta toteutettavaa miestyötä tehdään monimuotoisesti. Sitä voi olla esimerkiksi matalakynnyksisyyteen pohjaava sosiaalista osallistumista vahvistava harrastustoiminta, ja toisaalta myös ammatillisuuteen pohjaava yksilötukityö. Vertaisuus ylipäätään on miestyön käyttövoima, jonka avulla miesten kokemukset, kokemustieto ja niihin pohjaava elämänviisaus tuodaan näkyväksi myös ammatillisen työn osaamispääomassa.

Pojille ja miehille on keskeisen tärkeätä voida toimia yhdessä toisten poikien ja miesten kanssa. Tämän elementin puuttuminen heikentää usein pojan tai miehen sosiaalista hyvinvointipääomaa. Miestyön keinoin voidaan kuitenkin mahdollistaa monimuotoista toiminnalle tai yhteiselle olemiselle pohjautuvaa vuorovaikutusta. Yksinkertaisimmillaan vertais- ja vapaaehtoispohjalta tehtävä miestyö on yhteensaattamista. Tässä hyviä keinoja ovat erilaiset kulttuuri- ja liikuntaryhmät, keskusteluryhmät ja kaveritoiminta.

Vapaaehtoisuuteen perustuvassa miestyössä on hyvä huolehtia vapaaehtoisten osaamispääomasta, heille suunnatusta tuesta ja toimintaa mahdollistavan organisaation vastuusta. Näihin osa-alueisiin tulee olla suhteessa sen mukaan, kuinka haasteellisessa tilanteessa tuettava mies tai ryhmä on. Paras mahdollinen perusta vapaaehtoisuuteenkin perustuvassa miestyössä on se, että vapaaehtoistoimija on mies; vertaisuuteen perustuvassa miestyössä mieheys on vertaisuuden perusta. Myös yhteisellä kokemustaustalla on suuri merkitys vertaisuudessa. Esimerkiksi erotyössä vertaisuus pohjautuu sekä mieheydelle että erokokemukselle ja isätyössä mieheydelle sekä omalle kokemukselle isyydestä.

Miestyön tavoitteita

Miestyön perustehtävä on tukea miestä. Miehen kasvava hyvinvointi heijastuu hänen lähipiirinsä hyvinvointiin. Miestyö on tuloksellisinta silloin, kun mies itsessään nähdään arvokkaana. Miestyötä tekevien ihmisten ja organisaatioiden motiivi työn tekemiseksi tulee väistämättä asiakkaille näkyväksi. Kun asiakas kokee, että työ on häntä arvostavaa ja häntä varten, saavutetaan sellainen luottamuksen taso, joka tarvitaan aidon kasvun saavuttamiseksi.

Yksilötyöskentely asettuu miestyön ytimeen. Jokaisen miehen henkilöhistoria on yksilöllinen. Tästä syystä yksilötyöskentelyssä päästään parhaiten kiinni kunkin miehen sisäisiin vaikuttimiin ja siten keskeisiin tarpeisiin.  Ammatillisen yksilötyön ei välttämättä tarvitse olla kovin pitkäkestoista, jos työntekijällä on riittävää mieserityistä osaamista. Sen avulla työskentelyssä päästään nopeammin käsiksi olennaisiin ongelmiin. Näin yksilön tueksi on melko nopeasti löydettävissä se työmuoto tai muu hyvinvointia edistävä toiminta, jota hän tarvitsee. Yksilötyön avulla voidaan myös tuoda esiin ja sanoittaa kollektiivisia mieserityisiä toistuvuuksia, joiden myötä miestyötä voidaan yhä syvemmin kehittää.

Miestyön tekemisen ja vaikutusten kannalta miehestä itsestään lähtevä työote kertaantuu positiivisesti. Yksilötyön rinnalla yhtä merkittävä vertaistyö vahvistuu, kun miehet ovat yhä valmiimpia ja rohkeampia sanoittamaan mieserityisiä hyvinvointitarpeita. Kaikki tämä vahvistaa sellaista työtä, joka aidosti lisää rakentavaa liittymistä ympäröiviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Mitä vahvemmin miehet ovat läsnä perhe-elämässä ja kasvatus- ja sosiaalisektorin rakenteissa, sitä paremmat ovat edellytykset hyvinvoinnin kasvulle. Riittävän hyvinvoiva, läsnä oleva mies on merkittävä voimavara lasten tasapainoisessa ja turvallisessa kasvussa. Tämä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntyä, syrjäytymistä ja näihin liittyviä johdannaisongelmia.

Yhteiskunnallista hyvinvointia vahvistava positiivinen jatkumo edellyttää, että naiset ja miehet nähdään arvokkaina ja osataan kohdata toisaalta ihmisinä, mutta myös naisina ja miehinä.  Hyvinvoiva mieheys ja naiseus ovat sosiaalisen yhteishyvän tärkein mahdollistaja. Mieheyden hyvinvoinnin edistäminen onkin yksi miestyön keskeisimmistä tavoitteista.

Miehen kohtaaminen avun hakijana

Käsiteltäessä aihetta miehen kohtaaminen, törmäämme usein osin stereotyyppisiin olettamuksiin miehistä ja miesten halusta, kyvystä ja mahdollisuuksista jakaa tunne-elämään liittyviä henkilökohtaisia ajatuksia ja kokemuksia. Huolimatta siitä, että osa näistä olettamuksista perustuu karkeille yleistyksille, miestyöstä saatujen kokemusten valossa näyttää siltä, että niissä kuitenkin on tyypillisesti myös hivenen totuutta mukana.

Miesten kanssa tehtävässä työssä on muutamia yleisiä mieheyteen ja miehenä olemiseen liittyviä teemoja, joita auttamistilanteessa ja miesten kanssa työskentelyssä on hyvä huomioida. Näistä käsitellään tässä yhteydessä mieheyttä avun hakemisen kontekstissa, sukupuolen merkitystä miehen kohtaamisessa sekä näkökulmaa, josta miestä asiakastilanteessa katsotaan.

Sukupuolen merkitys kohtaamisessa

Hyvinvointia kuvaavien tilastojen valossa näyttää siltä, että eri toimijoiden työhön liittyviä rakenteita olisi hyvä pysähtyä tarkastelemaan erityisesti miesten asiakkuuden ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Huolimatta siitä, että suuri osa miesten ja naisten välisistä terveyseroista selittyy yksittäisten miesten henkilökohtaisen terveyskäyttäytymisen kautta, voidaan sekä organisaation rakenteiden että organisaatiossa vallalla olevan mieskuvan tarkastelun ja kehittämisen avulla myös ylläpitää ja edistää miesten hyvinvointia.

Sukupuolen merkitystä voidaan pohtia myös miesasiakkaan ja ammattilaisen kohtaamisessa. Yksiselitteisesti ei voida todeta miesten soveltuvan naisia paremmin miesten kanssa työskentelyyn, vaikka sukupuoleen perustuva vertaisuus onkin monessa kohtaa merkittäväksi koettu etu. Auttajan sukupuoli luo asiakassuhteeseen oman erityisyytensä, mikä saattaa perustyön toteutuksen kannalta näyttäytyä niin myönteisesti kuin myös kielteisesti. Tästä johtuen on tärkeää, että työntekijä tiedostaa oman sukupuolensa sekä sen, millä tavalla oma sukupuoli heijastuu asiakassuhteeseen ja asiakkaan kanssa työskentelyyn. Yleisenä kokemuksena Miessakit ry:n työmuodoista voitaneen kuitenkin todeta, että asiakkaina olleet miehet pitävät hyvänä sitä, että työntekijä on mies. Perusteina tähän on mainittu muun muassa työntekijän mahdollisuutta ymmärtää omaa kokemusta tai tilannetta nimenomaan miehen näkökulmasta.

Mahdollisuus säännölliseen yhteistoimintaan muiden miesten kanssa on miehille merkittävä sosiaalinen voimavara. Lähtökohtaisesti sitä ei edes tarvitse sen enempää sanoittaa. Suuri osa miehistä odottaa positiivisella innolla yhä uudestaan niitä hetkiä, jolloin on mahdollista toimia vain miesten kesken. Tätä vertaisuutta ei haluta elämän ainoaksi viitekehykseksi, vaan se on tärkeä osa elämän kokonaisuutta. Nyky-yhteiskunnassa erityisesti vanhempi miessukupolvi on tottunut jakamaan tiettyjä asioita helpommin naisille. Tämä johtuu osin siitä, että äidit ovat aiemmin kantaneet päävastuun lähihoivasta. Tämä sukupolvisidonnaisuus näkyy vielä kohtalaisen vahvana, joskin miesten yhtäläinen mahdollisuus olla läsnä perhe-elämän arjessa vahvistaa hiljalleen miesten kykyä antaa ja vastaanottaa tukea miestenkin kesken. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia poikien ja miesten hyvinvoinnille, kun vertaiskokemuksen kautta mieshyvä yhä vahvemmin normalisoituu.

Mieheys avun hakemisen kontekstissa

Avun hakemista itselle psykologisesti ja sosiaalisesti haastaviksi koettuihin tilanteisiin pidetään miehille tyypillisesti vaikeampana tehtävänä kuin naisille; on kyse sitten ammatillisen avun piiriin hakeutumisesta tai keskustelusta omien ystävien ja sukulaisten kanssa.  Itselle vaikeiksi tai henkilökohtaisiksi koetuista asioista puhuminen näyttäytyy haasteellisena tehtävänä erityisesti silloin, mikäli käsiteltävä aihe tulkitaan liittyvän kiinteästi omaan persoonaan. Ongelman todellinen tai mielletty kytkeytyminen omaan persoonaan vaikuttaa heikentävästi miesten haluun ja osin myös kykyyn sekä käsitellä kyseistä ongelmaa yhdessä toisten kanssa että hakea tähän apua. Syitä tähän löytyy muun muassa omaksutuista tunnetaidoista sekä siitä, minkälainen mieskuva toisin sanoen käsitys mieheydestä ja miehenä olemisesta kulloisessakin tilanteessa vallitsee.

Miesten avun hakemisen näkökulmasta yksi merkittävä teema on mieskuva. Mieskuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisäistettyä käsitystä mieheydestä ja miehenä olemisesta; eräänlaista psykologista mallia, jonka avulla mies ja mieheys tulevat kuvatuiksi niin yksilö-, yhteisö- kuin laajemmin vallitsevan kulttuurin tasolla. Yksilötasolla mieskuva muotoutuu muun muassa yksilön kasvatuksen, menneiden ja nykyisten ihmissuhteiden, elämänkokemuksen ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Näiden pohjalta luomme käsityksiä siitä, mitä mies ja mieheys ovat, mitä näihin mahdollisesti sisältyy ja minkälaisia ominaisuuksia miehen tulisi edustaa. Yhteisöjen ja laajemmin kulttuurin tasolla miesnäkökulma on yhteistä, tyypillisesti pitkälti tiedostamatonta, kulttuurin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen syvärakenteissa sijaitsevaa käsitystä mieheyteen liittyvistä ominaisuuksista. Mieskuva näyttäytyy kulloisessakin kontekstissa pitkälti vakiintuneina käytänteinä, puheena ja arvoina, joilla tätä kulttuurista näkemystä siirretään enemmän näkyvälle tasolle ja myös osaksi yksilöiden henkilökohtaista käsitystä mieheydestä ja miehenä olemisesta.

Olennaista on tiedostaa, ettei yhtä yhtenäistä mieskuvaa oikeastaan ole olemassakaan. Yksilöiden käsitykset mieheydestä poikkeavat toisistaan, kuten myös eri yhteisöjen ja kulttuurienkin. Kuitenkin on melko helppo osoittaa, kuinka näissä käsityksissä on huomattavia samankaltaisuuksia liittyen esimerkiksi odotuksiin, joita miehille osin mieheyden ideaalin kautta kohdistetaan. Mieheyden ideaali, toisin sanoen tavoiteltava mieheys, sisältää piirteitä, ominaisuuksia ja olettamuksia, joita miehillä toivotaan olevan ja joita heidän osin toivotaan myös edustavan. Tyypillisesti nämä esiintyvät esimerkiksi sosiaaliseen statukseen tai fyysiseen kuntoon liitettyinä olettamuksina, jotka konkretisoituvat fyysisen voiman, maskuliinisen habituksen tai sosio-ekonomisen aseman kautta.

Siinä missä yllä esitettyyn osin perinteiseen mieskuvaan liittyy useita myönteisiä piirteitä, kuten itsestä huolehtiminen, nousee tämä kysymykseksi siinä tilanteessa, jossa miehen tulee hakea itselleen apua joko ammattilaiselta tai luontaisesta sosiaalisesta verkostostaan. Sisäistetty mieskuva, joka on rakentunut vahvasti perinteisen mieskuvan mukaiseksi, mahdollistaa miehelle melko huonosti avun hakemisen itselle. Avun hakemiseen ja tämän pyytämiseen sisältyy aina olettamus, että ihminen ei pärjää yksin. Erityisesti miesten kohdalla yhtenä miehisenä arvona on ollut yksin pärjäämisen eetos. Tilanne, jossa mies huomaa tarvitsevansa apua toisin sanoen huomaa, ettei hän pärjää yksin, tuottaa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta avun hakeminen tai pyytäminen saatetaan mieltää järkeväksi vaihtoehdoksi, kun taas samalla se on uhka miehiselle identiteetille. Tämän ristiriidan kohtaaminen ja käsittely on miesten avun hakemisen ja asiakkuuden näkökulmasta olennainen. Kuinka mies itse pystyy käsittelemään mielessään tämän ristiriidan ja kuinka häntä voidaan auttaa tämän käsittelyssä?

Mieskuva ammatillisen avun hakemisen kontekstissa

Kuten aiemmin todettiin, mieskuva määrittyy eri tavoin eri yhteyksissä. Avun hakemisen kontekstissa erilaiset mieskuvat ja näihin liittyvät olettamukset kohtaavat ja saavat merkityksensä osin ympäröivän kontekstin kautta. Apua itselleen hakeva mies kantaa mukanaan yhtä käsitystä mieheydestä, työntekijä ja tämän taustaorganisaatio puolestaan muita. Kohtaamistilanteessa nämä käsitykset konkretisoituvat muun muassa sanoina ja toimintana, jotka osaltaan vaikuttavat avun hakemiseen ja saamiseen liittyvään työskentelyyn. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti perinteisen mieskuvan vaikutuksia avun hakemiseen. Sen sijaan modernimmat mieskuvat mahdollistavat miehelle aiempaan verrattuna laajemman emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen liikkumavaran samalla mieheys säilyttäen.

Auttajan tai avun hakijan mieskuvan pohjautuessa ensisijaisesti perinteiseen mieskuvaan, voi tämä heikentää työskentelyn tuloksellisuutta, koska kyseisessä tilanteessa apua hakeva mies saattaa välttää ongelmista puhumista. Myös työntekijä saattaa nähdä miehen ja mieheyden monella tapaa problemaattisena juuri perustehtävänsä toteutuksen näkökulmasta.

Miehen näkeminen asiakkaana

Mieheyden rakentumiseen avun hakemisen kontekstissa ja miehen kokemukseen auttamistilanteesta vaikuttaa näkökulma, josta asiakkaana olevaa miestä tarkastellaan. Keskeisesti tähän näkökulmaan vaikuttavat auttajan henkilökohtainen ja kyseisen organisaation perustyö ja toimiala.

Auttajan ja tämän organisaation perustyö määrittää voimakkaasti viitekehystä, josta miestä katsotaan. Esimerkiksi lapsen ja isän yhteistä toimintaa kannustavan isä-lapsitoiminnassa ja lastensuojelun kriisipäivystyksessä kohdatut miehet edustavat todennäköisesti melko erityyppisiä miehiä. Erilainen asiakaskunta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi mieskuva näissä työmuodoissa syntyy. Miestyön tuloksellisuuden, asiakkaina olevien miesten kohtaamisen ja miesnäkökulman huomioimisen kannalta on siis tärkeä tiedostaa, kuinka avun hakemisen konteksti mahdollisesti määrittelee miehen roolia avun hakijana ja työn kohteena. Osaltaan tämä määrittely vaikuttaa sekä miehen kohtaamiseen että hänen kanssaan tehtävään työhön.

Miestyön johtaminen

Kuten minkä tahansa työn johtamisessa miestyönkin sektorilla on huomioitava työn tarkoituksen ja sen toteuttamiseen tarvittavan osaamispääoman suhde. Kun puhutaan miestyöstä, on kaiken tekemisen ytimessä oltava juuri mies. Tästä syystä miestyön johtamisessa on kaksi keskeisesti huomioitavaa erityiselementtiä. Toinen liittyy ymmärrykseen siitä, mitä mieserityinen osaaminen ylipäätään on, ja toinen siihen, miten miesnäkökulma ohjataan kytkeytymään perustyöhön.

Parhaimmillaan vaikuttava ja juurtuva miestyö perustuu johdon, henkilöstön ja vapaaehtoistoimijaverkoston yhteiseen kasvamiseen oman toimikentän osaajiksi. Riittävä vuorovaikutus eri rakenteiden välillä vahvistaa luottamusta koko organisaation tavoitteisiin ja ennen kaikkea syventää yhteisymmärrystä työn tavoitelluista vaikutuksista ja sen saavuttamiseksi käytetyistä keinoista.

Käytännön tasolla miesnäkökulma kytketään osaksi perustyötä huolehtimalla siitä, että työnteon toimintaa ohjaavat arvot on rakennettu mieheyden ympärille. Tämä on tärkeä käydä läpi sekä hallintovastuullisia että henkilöstöä rekrytoitaessa. Miestyön johtaminen on koko organisaation kannalta merkittävästi helpompaa, kun tämä perusta on valtavirtaisesti näkyvää. Tämän jälkeen kukin organisaation osallinen voi suhteuttaa ydintehtävänsä tähän viitekehykseen.

Yksi miestyön erityispiirre on se, ettei mieserityinen osaaminen vielä ole juurtunut keskeiseksi osaksi alan peruskoulutusta. Miestyötä johdettaessa onkin osattava yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi kunkin työtä tekevän henkilökohtainen koulutus- ja kokemuspääoma, näiden vaikutus työn tekemiseen, ja toisaalta mieserityisen osaamisen työtä ohjaavat tarpeet.

Työnteon ihmisen sisältä rakentuva arvoperusta on tärkeä huomioida silloinkin kun miestyötä tehdään osana kokonaisvaltaista perhetyötä. Perheiden tukeminen onnistuu selkeästi parhaiten silloin, kun mieheys ja naiseus huomioidaan keskenään tasapainoisesti. Tämä on lastenkin parhaan mahdollisen huomioimisen ydintarve.

Loppupelissä olennaisin elementti miestyön johtamisessa on huolehtia siitä, että mies pysyy keskiössä kaikessa tehtävässä työssä. Kun aika ajoin osaamiselle on tärkeätäkin hakea lisää peilauspintoja, on hyvä huomioida, miten esimerkiksi välillinen irtautuminen mieskeskeisyydestä perustellaan. Hyvää johtamista on esimerkiksi se, että toimintayksiköitä ja työntekijöitä tuetaan luomaan sellaisia ammatillisia vertaisrakenteita, jotka mahdollistavat säännöllisen kontaktin vastaavaan naisten kanssa tehtävään työhön. Tämä kaikki vahvistaa ymmärrystä mieserityisyydestä ja siksi miestyön parhaasta mahdollisesta toteuttamisesta.

 

LÄHTEET

Addis, M. & Mahalik, J. 2003. Men, masculinity and the context of help seeking. American psychologist. Vol 58, no. 1, 5-14

Lockars Leena 1998. Nainen pojan terapeuttina. Teoksessa: Niemi Timo (toim.) Nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä 3. Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö, 106–128

Nyqvist L. 2010. Miehenkuvia ajassa. Suomen Lääkärilehti 3/2010. vsk 65, 142

Pekurinen M. 2010. Miehen terveyseuro on 70 senttiä. Suomen Lääkärilehti 3/2010. vsk 65, 141

Pyykkö M. 2012. Miestyö ja sen kehittyminen RAY:n avustustoiminnan yleisiin linjauksiin peilaten. Teoksessa: Jokinen A. (toim.) Mieskysymys – miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy, 163–167


Lähettäjä
Antti Alén
27.01.2015
Tunnisteet: ms20-v
Ei kommentteja