02.06.2017

Blogi: Miessakit ja Rauhanturvaajaliitto yhteistyöhön vertaistukiasioissa

Blogi: Miessakit ja Rauhanturvaajaliitto yhteistyöhön vertaistukiasioissa
Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen kertoo blogitekstissään Miessakkien ja Rauhanturvaajaliiton alkavasta yhteistyöstä.

''Rauhanturvatehtävissä on palvellut vuoden 1956 jälkeen noin 45 000 suomalaista.

Kymmenissä tuhansissa lasketaan kokemusten määrä. Operaatioon voi kuulua pitkästyminen, jäytävä ikävä kotiväkeä, tulitaistelut, maamiinat, tienvarsipommit tai kranaatit. Koko ajan pitää olla valmiina, mutta ihan tarkkaan ei tiedä milloinkaan, mihin. No, vaikka siihen, että kihlatun sormus tulee kirjekuoressa ilman sen kummempia selityksiä. Olen nähnyt. Kova paikka kenelle tahansa.

Rauhanturvaaja on palveluksensa jälkeen veteraani, olipa hän alle kolmekymppinen tai kypsemmän iän käivärä, mies tai nainen. Uuden ajan veteraaneihin ei osata aina oikein suhtautua, sillä ulkomailta palattua usein näkyviä vammoja ei ole eikä näkymättömiäkään. Itse asiassa valtaosa palaa kotiin hyvissä voimissa, hyvillä mielin, vahvempana ja kokeneempana ja hyvä niin. Silti arkeen palaaminen tuottaa monelle vaikeuksia ja tämä uskalletaan jo nykyään myöntääkin: kokemusasiantuntijuudelle ja vertaistuelle on tilaus.

Monella on kokemus omasta vaikenevasta isästä tai isoisästä, ikään kuin arvoituksellisesta simpukasta, joka harvoin avautui. Vaimo, lapset ja jopa seuraava sukupolvi sai kokea pahaa oloa ja sanatonta ahdistuksen varjoa elefanttina olohuoneessa. Sanottavaa ja kysyttävää olisi ehkä ollut paljonkin, mutta jostain syystä kommunikointi ei onnistunut kovin hyvin. Itsellänikin näitä kokemuksia on.

Puhuttava purkautuu aina jotenkin. Mies ei ole kylmä; tunteet tulevat pintaan tavalla tai toisella, jopa vuosikymmenien päästä. Rauhanturvaajaveteraaneissa näyttäisi tapahtuneen jotain todella myönteistä. Yhä useampi uuden ajan veteraani purkaa asioitaan operaatiossa usein saunan lauteilla tai sählykentän laidalla ja operaation jälkeen saman kokemuksen omaavien kanssa. Läheisten valmiudesta vertaistukeen en ole ihan niin varma, siinä on ehkäpä enemmänkin parantamisen varaa. Asennemuutos antaa luvan miehille olla jotain muuta kuin tappiin asti kädet puuskassa mököttäviä möllejä ja ”kovia jätkiä”. Sukupolvien puhumattomuuden perinnettä ei tarvitse jatkaa. Selvin päin voi lähteä lenkille, saunaan, matsiin, jakaa ajatuksiaan, jos siltä tuntuu. Suomalainen mies puhuu kyllä aivan takuuvarmasti, kun kohdalle tulee oikeanlainen kanssakulkija, vertainen.

Reilut 20v sitten Miessakit ry:n katsottiin olevan tarpeen, koska miesten avun tarvetta ei riittävästi noteerattu yhteiskunnassa. Yhdistys alkoi järjestää ruohonjuuritasolla miehille tukitoimintaa. Samoilla havinoilla havahduttiin Rauhanturvaajaliitossa kehittämään vertaistukea rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen. Molemmissa järjestöissä on kerätty arvokasta kokemusta ja taitoa.

Nyt tätä tietotaitoa halutaan yhdessä jalkauttaa yhä tavoitteellisemmin, sillä valtaosa rauhanturvaajista on miehiä. Monella miehellä todelliset ystävät saattavat olla vähissä ja yksinäisyys on yksi miesten suurimpia ongelmia rauhanturvaajaveteraaneillakin.

Miessakit ry:llä on kokemusta miesten auttamisesta elämän taitekohdissa, kriisitilanteissa ja arjen rikastamisessa. Rauhanturvaajaliitossa tiedämme, mitä baretin alla kuhisee ja miten kotijoukot kipuilevat. Yhteistyötä järjestöjemme kesken tarvitaan, että voimme yhdessä auttaa enemmän, paremmin ja tavoittavammin rauhanturvaajia ja heidän läheisiään. Vertaistuki on avainsana. Vertaistuki perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen. Samanlaisessa elämäntilanteessa on oltu, koettu, eletty, kipuiltu ja selvitty. Vertaistukitoimintaa ohjaavia periaatteita ovat kunnioittaminen, tasa-arvo, luottamuksellisuus, vapaaehtoisuus, palkattomuus ja luotettavuus.

Odotan toiveikkaana ja innolla yhteistyötä Miessakit ry:n ja Rauhanturvaajaliiton kanssa.''

 

Timo Ryhänen, vertaistukikoordinaattori, Suomen Rauhanturvaajaliitto

(palvellut kahdessa rauhanturvaoperaatiossa)


Lähettäjä
Toimisto
02.06.2017
Viimeksi muokattu
02.06.2017